Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Oppositio teki uuden välikysymyksen itse luomastaan ongelmasta – Seppänen: Pelkästään pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadalla tuhannella

Tynkkynen: Kaupan ala väisti EU-luodin – kiitos oikeusministeri Leena Meren

Strandman: Keskustavasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Vaalibotti

Kuntavaaliehdokkailta kysyttiin Yleisradion vaalikoneessa 28 kysymystä. Kun vaalikone lopulta avattiin yleisölle, kysymyksiä oli jäljellä enää 26. Poistettujen joukossa on kysymys maakuntaverosta. Kysymyksen poisjättäminen näyttäisi hyödyttävän vihreitä ja vasemmistoliittoa, joiden kannat ovat kaukana suomalaisten keskiarvosta. 

Pois jääneet kysymykset olivat:
&#8221;Soteuudistuksessa syntyville maakunnille pitää antaa oikeus kerätä veroa.&#8221;
&#8221;Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjiensä etuja.&#8221;
Suomen Uutisten tarkkasilmäinen lukija Ulvilasta huomasi eron, ja kirjoitti toimitukselle:
&#8221;Kuntavaaliehdokkaat vastasivat toukokuussa vaalikoneiden kysymyksiin. YLE:n vaalikoneessa oli kysymys ”Soteuudistuksessa syntyville maakunnille pitää antaa oikeus kerätä veroa”. Jostain syystä YLE päätti sensuroida kysymyksen äänestäjille näkyvästä versiosta. Näyttää siltä, että maakuntaverosta halutaan vaieta ennen vaaleja. Voisiko YLE olla hallituspuolueiden äänenkannattaja tässäkin asiassa?&#8221;
Suomen Uutiset tiedusteli asiaa Ylen vaalikoneesta vastaavalta tuottajalta Ville Seurilta. Hän vastasi:
&#8221;Kysymme aina joitain ekstrakysymyksiä, jotka kysytään esim siksi, että vastaukset halutaan muuhun journ. käyttöön ja koska varakysymyksiä on hyvä olla siltä varalta, että jokin kysymys osoittautuu käyttökelvottomaksi. Teimme ennen julkaisua käyttäjätestejä, joissa kävi selvästi ilmi, että maakuntaveroa käsittelevä väite on vaalikoneen merkittäville käyttäjäryhmille (nuoret, vähemmän politiikkaa seuraavat) aivan liian vaikea ja epärelevantti. Siksi se päätettiin jättää pois.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
joissa kävi selvästi ilmi, että maakuntaveroa käsittelevä väite on vaalikoneen merkittäville käyttäjäryhmille (nuoret, vähemmän politiikkaa seuraavat) aivan liian vaikea ja epärelevantti. Siksi se päätettiin jättää pois.
&mdash; Ville Seuri (@villeseuri) <a href="https://twitter.com/villeseuri/status/1403417464420057089?ref_src=twsrc%5Etfw">June 11, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />
<h4>Maakuntavero ei kelpaa kysymykseksi, mutta uutiseksi kylläkin</h4>
Kuntavaaliehdokkaiden maakuntaveroa koskevat mielipiteet ovat nousseet kuitenkin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11966637">uutisiin asti</a>. Juttu kertoo:
&#8211; Ylen vaalikoneeseen vastanneista kuntavaaliehdokkaista enemmistö vastustaa maakuntaveroa.
&#8211; Tiukinta vastustus on kokoomuksessa, jonka ehdokkaista vain 13 prosenttia kannattavat maakuntien verotusoikeutta. Toiseksi kielteisin puolue on perussuomalaiset, jonka ehdokkaista 20 prosenttia kannattaa maakuntaveroa.
&#8211; Eniten maakuntavero saa kannatusta odotetusti hallituspuolueista vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaiden joukosta.
Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/75dd8f57-6fd4-45ef-876b-905a8ed7be80">uutisoi aikaisemmin</a>, että uuden maakuntaveron käyttöönottoa vastustaa 61 prosenttia suomalaisista eli lähes kaksi kolmesta. Asia selviää Ajatuspaja Toivon teettämästä kyselytutkimuksesta.
Yleisradio näyttää siis pudottaneen vaalikoneestaan pois kysymyksen, jossa vihreät ja vasemmistoliitto ovat voimakkaimmin eri mieltä kuin suomalaisten enemmistö. Valinnalla on todennäköisesti vaikutusta siihen, miten vaalikone suosittelee ehdokkaita.
<h4>Aiemminkin sekoiltu</h4>
Yle <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yliopistonlehtori-arto-selkala-moittii-ankarasti-yle-kioskin-nuorille-suunnattua-vaalikonetta-raikeinta-propagandaa-mita-suomessa-vaaleja-nahnyt/">kompuroi 2019</a> erittäin pahasti vaalikoneensa kanssa.
Yliopistonlehtori Arto Selkälä moitti ankarasti Yle Kioskin nuorille suunnattua vaalikonetta. Hän kommentoi Lapin kansalle: ”Räikeintä propagandaa, mitä olen Suomessa ennen vaaleja nähnyt”.
Yle Kioskin vaalikone ei esittänyt kysymyksiä tavanomaiseen tapaan, vaan ennen kysymyksiin vastaamista &#8221;Vaalibotin&#8221; käyttäjän silmille vyörytettiinuseiden minuuttien ajan vahvasti politisoitunutta ja ohjaavaa argumentaatiota sekä videosisältöä koskien muun muassa translakia, vihapuhetta ja ilmastonmuutosta.

Yle pudotti vaalikoneestaan pois maakuntaveroa koskevan kysymyksen – hyödyttänee vihreitä ja vasemmistoliittoa

Lapin yliopiston kvantitatiivisen tutkimuksen yliopistonlehtori moittii ankarasti Yle Kioskin nuorille suunnattua vaalikonetta, jota Yle kutsuu Vaalibotiksi.
– Tämä on räikeintä propagandaa, mitä olen Suomessa ennen vaaleja nähnyt, lehtori moittii Lapin Kansan <a href="https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/lapin-yliopiston-lehtori-kritisoi-nuorille-suunnattua-vaalikonetta-raikeinta-propagandaa-mita-ennen-vaaleja-on-nahty-3506998/">haastattelussa</a>.
Nuoret muutenkin epävarmoja
Lehtorin mukaan erityisen tuomittavan Yle Kioskin rakentamasta kokonaisuudesta tekee se, että Vaalibotiksi kutsutun vaalikoneen sisältö on suunniteltu nuorille, jotka ovat usein muutenkin kannastaan epävarmoja.
Yle Kioskin vaalikone ei esitä kysymyksiä tavanomaiseen tapaan, vaan ennen kysymyksiin vastaamista Vaalibotin käyttäjän silmille vyörytetään useiden minuuttien ajan vahvasti politisoitunutta ja ohjaavaa argumentaatiota sekä videosisältöä koskien muun muassa translakia, vihapuhetta ja ilmastonmuutosta.
&#8221;Valtion rahoittaman Ylen pitäisi olla puolueeton&#8221;
Lehtorin mielestä Yle Kioskin vaalibotti ei täytä luotettavan kyselyn reunaehtoja. Erityisen ongelmallisena Hän näkee vaalibotin translakihanketta tyrkyttävän sisällön. Selkälän mukaan translaista annettu taustatieto esittää asiasta vain yhden puolen.
Yliopistonlehtorin mukaan hyvässä vaalikoneessa esitetään samaan aihepiiriin liittyen useita väittämiä. Ylen vaalibotti kuitenkin ohjaa härskisti käyttäjää punavihreään suuntaan.
&#8211; Valtion rahoittaman Ylen pitäisi kuitenkin olla puolueeton, hän moittii.

Yliopistonlehtori moittii ankarasti Yle Kioskin nuorille suunnattua vaalikonetta: ”Räikeintä propagandaa, mitä olen Suomessa ennen vaaleja nähnyt”

Suomen Uutiset kysyi Yleisradiolta, miksi nuorille suunnattuun vaalikoneeseen on valittu toteuttamistapa, joka poikkeuksellisen voimakkaasti ohjaa kysymyksiin vastaajaa vastaamaan halutulla tavalla. 
Suomen Uutiset kertoi viime viikolla Ylen nuorille suunnatusta vaalikoneesta, joka ei esitä kysymyksiä tavanomaiseen tapaan. Vaalibotiksi nimetty sovellus johdattelee ja tuputtaa poikkeuksellisen voimakkaasti vastaajalle valmista mielipidettä siitä, miten kysymyksiin pitäisi vastata.
Ennen kysymyksiin vastaamista Kioskin Vaalibotin käyttäjän silmille vyörytetään useiden minuuttien ajan vahvasti politisoitunutta, ohjaavaa argumentaatiota ja videosisältöä koskien muun muassa translakia ja ilmastonmuutosta. Tämän jälkeen käyttäjälle esitetään lopuksi kysymys, johon vastaamisessa Vaalibotti on ensin sisällöllään taivutellut käyttäjää haluamaansa suuntaan.
Epäasiallista vaalivaikuttamista
Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Ossi Tiihonen on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun vaalibotista.
&#8211; Nähdäkseni Vaalibotti on erittäin epäasiallista vaalivaikuttamista ja myös Ylestä säädetyn lain vastaista toimintaa. Pyydän Teitä kiirehtimään asian käsittelyssä, sillä vaaleihin on aikaa vain reilut kolme viikkoa, Tiihonen kirjoittaa kantelussa.
Ennen kantelun tekemistä Tiihonen oli antanut Yleisradiolle palautetta Vaalibotista. Tiihonen kertoo saaneensa vastauksena ”puuta heinää” -tyylistä argumentaatiota.
&#8211; On varmaan aika moni muukin valittanut asiasta, kun heillä on valmis vastausformaatti, Tiihonen kertoo Twitterissä.
Tukee vihervasemmiston agendaa
Vaalibotin käyttäjää ohjaava sisältö tukee vahvasti vihervasemmiston poliittista agendaa. Lopputulos ei ole täysin ongelmaton, sillä jo yleisradiolain mukaan Ylen tulee tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja.
Suomen Uutiset kysyi Yle-pomoilta nuorille suunnatun sovelluksen sisällöstä ja tavoitteista, mutta itse asiaan eli Vaalibotin sisällöllisiin ongelmiin ei saatu vastauksia.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö sekä eduskuntavaalien verkkotuottaja Ville Seuri ilmoittaa, ettei halua kommentoida Vaalibottia siitä syystä, että kyseessä on hänen mukaansa toisen Ylen sisäisen toimitusosaston eli Yle Kioskin tuote.
Näin siitä huolimatta, että Seuri nähtiin äskettäin Ylen aamu-tv:ssä esittelemässä Ylen vaalikoneita Vaalibotista vastuussa olevan Emmi Nuorgamin kanssa.
Kysymyksiin ei vastata
Yle Kioskin tuottaja Nora Kajantie ei hänkään suoraan vastaa kysymyksiin. Suomen Uutiset muun muassa halusi tietää, miksi nuorille suunnattuun vaalikoneeseen on valittu toteuttamistapa, joka poikkeuksellisen voimakkaasti tyrkyttää valmista mielipidettä siitä, miten kysymyksiin pitäisi vastata.
Kajantien mukaan Vaalibotin tarkoitus ei ole tuputtaa mitään vastaajille.
&#8211; Tarkoitus on ollut tehdä vaalikone, joka on lähestyttävä nuorille aikuisille. Vaalibotin videot taustoittavat tiettyjä kysymyksiä. Väitteet on tehty yhteistyössä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen kanssa. Ne ovat samoja, joita Ylen varsinaisessa vaalikoneessa käsitellään, mutta niitä on vähemmän.
&#8211; Vaalikonekysymykset on laadittu yhdessä politiikan toimittajien, tutkijoiden ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa. Bottiin valitut teemat pohjautuvat aiheisiin, jotka kiinnostavat eniten 18–22-vuotiaita tutkimusten näkökulmasta, Kajantie selittää.
Kysyimme myös, millä tavalla johdattelevat kysymykset ja yksipuolinen asioiden esittely palvelevat Vaalibottia käyttävää henkilöä. Vastausta tähän kysymykseen ei saatu. Kajantie vain tyytyy toteamaan, että hänen mielestään kysymykset ja videot eivät pyri johdattelemaan vastaajia.
Vaalikoneen rakentajalla vihreä tausta
Vaalibottia mukana rakentamassa on ollut vihreissä pitkään vaikuttanut poliittinen toimija Emmi Nuorgam. Nuorgam on profiloitunut julkisuudessa sukupuoli- ja verkkovihakysymysten parissa. Vuonna 2017 hänet myös nimettiin vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi 2017, joskin hän jätti lopulta vaalit väliin.
Suomen Uutiset kysyi, onko asiallista, että nuorille suunnattua vaalikonetta tekemään on valittu politisoitunut henkilö, jonka näkemykset myös heijastuvat lopputuloksessa. Yle-pomo Kajantien mukaan Nuorgam olisi ammattilainen ja sitoutunut journalistin ohjeisiin
&#8211; Hän on poliittisesti sitoutumaton.
Suomen Uutiset kysyi asiasta myös Nuorgamilta itseltään. Hän vakuuttaa ettei ole tällä hetkellä minkään puolueen jäsen.
&#8211; Olen aiemmin kuulunut kahteen puolueeseen, vihreisiin ja kokoomukseen. Vihreissä minut nimettiin kuntavaaliehdokkaaksi, mutta vetäydyin ehdokkuudesta enkä ollut vaaleissa ehdolla, Nuorgam sanoo.
Ylelle tutkimuksia tekevä Taloustutkimus vaikenee
Nuorgam ja Kajantie väistävät Suomen Uutisten kysymykset. Kysyimme vielä molemmilta, miksi Vaalibottia ei toteutettu sisällöltään neutraalimpana vaikka tiedossa oli jo etukäteen, että näin vahvasti politisoitunut sisältö nuorille suunnatussa vaalikoneessa herättää kritiikkiä.
&#8211; Halusimme tehdä vaalikoneen, joka käsittelee kohderyhmällemme tärkeitä teemoja ja helpottaa ehdokkaan löytämistä. Vaalikoneissa esitetään usein kysymyksiä, jotka eivät kiinnosta nuoria, joten me halusimme toimia eri tavalla. Emme halua aliarvioida nuoria aikuisia, vaan luotamme siihen, että he osaavat tehdä omiin mielipiteisiinsä ja arvoihinsa perustuvia ratkaisuja, Nuorgam esittää.
Yleisesti tiedetään, että sisältöä ohjaamalla ja kysymyksiä hiomalla erilaisten kyselyjen ja tutkimusten lopputuloksia voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Tämän vuoksi kysyimme myös Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtajilta Ylen Vaalibotin toteutuksesta.
Tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo Suomen Uutisille, ettei Taloustutkimus kommentoi asiaa. 
Taloustutkimus Oy:n omistaa kansanedustaja Eero Lehti (kok.) ja Yle on Taloustutkimuksen merkittävä asiakas. Taloustutkimus muun muassa toteuttaa Ylelle kuukausittaisen puoluekannatuskyselyn.

Yle-pomot eivät halua keskustella nuorisolle rakentamansa vaalikoneen johdattelevasta ja punavihreää propagandaa tarjoavasta sisällöstä