Kaisa Garedew kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen poistamisesta: “Järki voitti ideologian”

Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa GPS-häirintälaitteiden hallussapidon kieltämistä – Mäenpää kiittää aiemman aloitteensa huomioimisesta: ”Asia näyttää vihdoin edistyneen”

Vientivetoinen palkkamalli ei kelpaa vasemmisto-oppositiolle ja kepulle – ministeri Rydman kehottaa katsomaan, miten Ruotsissa kävi: Työmarkkinoiden eriytyminen ja palkkakuopat ovat vähentyneet

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

Mikkeliin sijoitettava Nato-esikunta tuo Etelä-Savoon turvallisuutta, vahvistaa taloutta ja lähettää Venäjälle selkeän viestin – Jaana Strandman: ”Erinomainen asia”

Vesivarat pysyvät suomalaisissa käsissä – Petri Huru: Kriittinen uudistus jäi Marinin hallitukselta tekemättä

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Vĕra Jourová

Euroopan parlamentin täysistunnossa keskusteltiin 10.4. Venäjän sekaantumisesta Euroopan parlamentin toimintaan ja tuleviin EU-vaaleihin. Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) pitää äärimmäisen vakavina ilmi tulleita tietoja siitä, että Venäjä on lähestynyt joitakin meppejä ja tarjonnut näille rahalahjuksia.

&#8211; Meidän on oltava valppaita ja tehtävä työtä sekä EU:n että kansallisella tasolla. Meidän on otettava mukaan paitsi viranomaiset myös kansalaisyhteiskunta, tiedotusvälineet ja kansalaiset, korosti komissaari Vera Jourová puheessaan täysistunnossa.
Samalla hän muistutti, kuinka demokratiamme ei ole itsestäänselvyys. Kreml käyttää jatkossakin disinformaatiota, pahantahtoista sekaantumista, korruptiota ja muita autoritaarisen pelikirjan likaisia temppuja Euroopan jakamiseksi.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan Euroopan politiikkaan
Jourován mukaan komissio on asettanut korruption torjunnan yhdeksi painopisteekseen. Kaikenlainen korruptio halutaan kriminalisoida, mukaan lukien vaikutusvallan kauppa ja vallan väärinkäyttö. Komission suosituksen mukaan jäsenmaita kannustetaan tunnistamaan ja korjaamaan lainsäädännössä olevia rahoitukseen liittyviä puutteita ja edistämään avoimuutta.
&#8211; Omassa puheenvuorossani korostin, kuinka Venäjä pyrkii vaikuttamaan Euroopan politiikkaan eritoten heikentääkseen EU:n ja sen jäsenmaiden tukea Ukrainalle ja sen kansalle. Venäjän disinformaatiokampanjoita on paljastunut ympäri Eurooppaa, kertoo Pirkko Ruohonen-Lerner.
&#8220;Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt&#8221;
Ruohonen-Lerner pitää äärimmäisen vakavina Belgian pääministerin Alexander De Croon paljastamia tietoja siitä, että Venäjä on lähestynyt joitakin meppejä ja tarjonnut näille rahalahjuksia, jotta nämä edistäisivät venäläispropagandaa. Belgian ja Tšekin tiedustelupalvelujen kerrotaan tehneen tiivistä yhteistyötä tämän propagandaverkoston tuhoamiseksi.
&#8211; Putinin asiamiehet Brysselissä on paljastettava. Ennen vaaleja on ehdottomasti saatava julkiseksi tiedot siitä, ketkä ovat vastaanottaneet venäläistä rahaa.
&#8211; Kaikkien vaaliehdokkaiden vaalirahoituksen täydellinen avaaminen voisi olla yksi keino löytää venäläistä &#8211; ja muutakin &#8211; korruptiorahaa. Lahjuksen saaja jää kiitollisuudenvelkaan ja edistää valituksi tullessaan lahjan antajan asiaa. Kuten vanha sanonta kuuluu, sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Tämä piirileikki on saatava loppumaan, Ruohonen-Lerner vaatii.
&nbsp;

Putinin asiamiehet Brysselissä paljastettava – Ruohonen-Lerner vaatii ennen eurovaaleja julkiseksi tietoa siitä, ketkä ehdokkaista ovat saaneet venäläistä rahaa

Maailman talousfoorumin vuosikokouksessa Davosissa keskusteltiin muuan muassa median roolista portinvartijana. Wall Street Journal -lehden päätoimittaja myönsi avoimesti, että vielä hetki sitten media omisti uutiset ja kykeni täysin määrittelemään yhteiskunnallisen keskustelun aiheet ja totuudet. 
Viime viikolla Sveitsin Davosissa pidetyssä Maailman talousfoorumin (WEF) vuosikokouksessa pidettiin monia mielenkiintoisia paneelikeskusteluja, joista <a href="https://www.weforum.org/events/world-economic-forum-annual-meeting-2024/sessions/defending-truth-battling-disinformation-for-information-integrity/">yksi</a> käsitteli median roolia &#8220;totuuden puolustajana&#8221;. Keskustelemassa olivat Vera Jourová, Meredith Kopit Levien, Mark Leonard, Jeanne Bourgault ja Emma Tucker.
Emma Tucker on Wall Street Journal -lehden päätoimittaja. Hän on ensimmäinen nainen, joka johtaa tätä kuuluisaa talouslehteä.
Some on muuttanut valtamedian roolia ja uskottavuutta
Omassa puheenvuorossaan Tucker toi esille mielenkiintoisia näkökulmia median &#8220;portinvartijan&#8221; roolin muuttumiseen internetin ja sosiaalisen median myötä. Hän myönsi avoimesti, että vielä vähän aikaa sitten media &#8220;omisti&#8221; uutiset ja kykeni täysin määrittelemään yhteiskunnallisen keskustelun aiheet ja totuudet.
&#8211; Jos mennään ihan vähän ajassa taakse päin, me omistimme uutiset, Emma Tucker sanoi.
&#8211; Me olimme portinvartijoita, ja me käytännössä omistimme myös faktat.
&#8211; Jos jotain sanottiin Wall Street Journalissa tai New York Timesissa, se oli totuus.
&#8211; Nykyään ihmiset voivat etsiä uutisia monenlaisista lähteistä, joten he kyseenalaistavat median väitteitä paljon enemmän, päätoimittaja Emma Tucker sanoi.
Myös Suomessa media päättää mistä vaaleissa puhutaan
Median roolia portinvartijana on käsitelty myös Suomessa. Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla silloinen Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson <a href="https://journalisti.fi/nakokulmat/2019/01/me-ptmme-mist-vaaleissa-puhutaan/">kirjoitti</a> tästä aiheesta otsikolla &#8220;Me päätämme, mistä vaaleissa puhutaan&#8220;.
&#8211; Tiedotusvälineiden on aika tunnustaa itselleen ja suomalaisille, että journalistiset valintamme vaikuttavat vaaleihin merkittävästi, halusimme sitä tai emme, päätoimittaja Maria Pettersson kirjoitti.
&#8211; Journalistit ja tiedottajat ovat poliitikkojen ohella avainasemassa siinä, millaisen eduskunnan Suomi huhtikuussa saa.
&#8211; On turha väittää, että medialla olisi pelkkä raportoijan rooli. Me vaikutamme äänestystulokseen ja siihen, millä teemalla vaalit käydään, päätoimittaja Pettersson kirjoitti.
Elon Musk: Valtamedian ei pidäkään omistaa uutisia
Emma Tuckerin puheenvuoron oli ensimmäisenä huomannut <a href="https://modernity.news/2024/01/19/wsj-editor-in-chief-tells-davos-elites-we-no-longer-own-the-news/">Modernity News</a> -blogi, josta löytyy myös videopätkä kyseisestä paneelikeskustelun kohdasta. Asiaa on kommentoinut myös Elon Musk, joka kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että valtamedian ei pitäisikään omistaa uutisia.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Well, they shouldn’t own the news!
&mdash; Elon Musk (@elonmusk) <a href="https://twitter.com/elonmusk/status/1749072430788722935?ref_src=twsrc%5Etfw">January 21, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Wall Street Journalin päätoimittaja Davosissa: Media ei enää omista totuutta

<div>
EU ryhtyy toimiin median moniarvoisuuden suojelemiseksi sananvapautta uhkaavia vitsauksia vastaan. Kaikenkarvainen painostus seis ja toimitukselliset päätökset kuuluvat sananmukaisesti toimituksille itselleen. Toisaalta vallan vahtikoirilla ei saa olla ketunhäntää kainalossa – edes yleisradiossa.
&nbsp;
</div>

<div>
Euroopan parlamentti <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230929IPR06111/medianvapaussaados-tiukemmat-saannot-toimittajien-ja-median-suojelemiseksi">hyväksyi</a> tiistaina <a href="https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_5504">eurooppalaisen mediavapaussäädöksen</a> (Emfa) äänin 448 puolesta 102 vastaan. Parlamentti haluaa ilmoituksensa mukaan velvoittaa jäsenmaat varmistamaan tiedotusvälineiden moninaisuuden sekä suojelemaan niiden riippumattomuutta valtiolliselta, poliittiselta, taloudelliselta tai yksityiseltä sekaantumiselta.
</div>
<div>
Mepit haluavat kieltää kaikenlaisen puuttumisen tiedotusvälineiden toimituksellisiin päätöksiin. Lisäksi halutaan estää toimittajiin kohdistuva ulkoinen painostus, kuten pakottaminen paljastamaan lähteensä, salattuun sisältöön murtautuminen heidän laitteillaan tai <a href="https://www.nytimes.com/2023/04/02/us/politics/nso-contract-us-spy.html">vakoiluohjelmien</a> kohdistaminen heitä vastaan.
Turvaverkko medialle
</div>
<div>
Meppien kannan mukaan vakoiluohjelmien käyttö toimittajia vastaan sallittaisiin vain tapauskohtaisesti viimeisenä keinona ja riippumattoman oikeusviranomaisen määräyksestä, kun tutkitaan vakavaa rikosta, kuten terrorismia tai ihmiskauppaa
</div>
<div>
&#8211; Olen itse elänyt kommunismin vallan alla. Se oli täysin kontrolloimaton mahti, jolle ei voinut panna vastaan. Näin ei saa päästä käymään missään EU:n jäsenmaassa, <a href="https://www.dn.se/varlden/land-efter-land-i-europa-begransar-pressfriheten-nu-agerar-eu/">sanoo</a> EU:n oikeusasioista vastaava komissaari Vera Jourova Dagens Nyheterissä.
</div>
<div>
&#8211; Joissain Euroopan maissa toimittajien on yhä vaikeampi toimia vallan vahtikoirina yhtäältä suorien poliittisten hyökkäysten ja toisaalta kasvavan itsesensuurin takia. Jotta media voi säilyttää tärkeän roolinsa demokratiassa, meidän on luotava tiedotusvälineitä varten eräänlainen eurooppalainen turvaverkko.
</div>
<div>
Politikointi pois yleisradiosta
</div>
<div>
Julkisesti rahoitetun median eli kansallisten yleisradiolaitosten osalta Emfa edellyttää vastaavaa läpinäkyvyyttä kuin markkinaehtoiselta medialta. Dagens Nyheterin mukaan erityisen korkea riski yleisradioiden kautta tapahtuvalle määrätietoiselle poliittiselle vaikuttamiselle on Unkarissa, Puolassa, Sloveniassa, Italiassa ja Espanjassa.
</div>
<div>
&#8211; Mikään julkisen palvelun media ei voi olla puolueiden propagandakone, painottaa komissaari Jourova.
</div>
<div>
Parlamentin vahvistettua kantansa neuvottelut lain lopullisesta muodosta voidaan nyt aloittaa neuvoston kanssa. <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/06/21/european-media-freedom-act-council-secures-mandate-for-negotiations/" target="_blank" rel="noopener">Neuvosto hyväksyi kantansa kesäkuussa 2023</a>.
</div>
<div>

</div>

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Saksan vuoden alusta voimaan tullut nettisensuurilaki on pakottanut yhdysvaltalaisyhtiöt kuten Facebookin ja Twitterin poistamaan nopeasti kaiken vihapuheen. Yhtiöt poistavat viestejä, kuvia ja videoita mittavan uhkasakon edessä. Koska yhtiöt joutuvat itse tulkitsemaan Saksan lakien vastaisen materiaalin, ne poistavat varmuuden vuoksi myös täysin laillista materiaalia. EU pohtii vastaavan lain säätämistä.
Saksan uusi laki on läntisen maailman tiukin vihapuhelaki. 50 miljoonan euron uhkasakko koskee jokaista viestiä, kuvaa ja videota. Päivittäin tarkastettavaa materiaalia ladataan palvelujen kautta miljardikaupalla.
<h4>Yhtiöillä valtava työsarka</h4>
Työmäärä on valtava. Talouslehti Financial Times <a href="https://www.ft.com/content/19d7ca34-f1fd-11e7-b220-857e26d1aca4">kertoo</a>, että Facebook on viime kesästä alkaen poistanut noin 15 000 viestiä kuukausittain. Yhtiö varautui jo tuolloin Saksan vihapuhelakiin. Yhtiö kertoo 1 200 työntekijän siivilöivän saksalaisten lataamaa epäasialliseksi ilmoitettua materiaalia. Se on kuudesosa koko maailman yhteisötyöryhmästä.
Someyhtiöt valittavat Saksan lain olevan tarpeettoman tiukka. Twitter alkoi joulukuussa poistaa käyttäjien profiilikuvia, jotka sisälsivät hakaristin tai muita natsi-Saksan tunnuksia.
Yhtiöiden vastenopeudessa on suuria eroja. Twitter ehätti poistaa vain prosentin ilmiannetusta materiaalista vuorokauden sisään. Youtube ylsi 90 prosenttiin.
<h4>Yhtiöt korvaavat oikeusjärjestelmän</h4>
Saksan ohella monen muun maan politiikot pohtivat keinoja vihapuheen kitkemiseksi. Heidän mukaansa teknologiayhtiöt eivät kamppaile riittävän vakavasti ongelman kanssa.
Yhtiöt toimivat Saksassa palvelujensa ohella tuomareina, valamiehinä ja pyöveleinä. Uhkasakkoa vältellessään yhtiöt poistavat myös lainmukaista materiaalia. Parodia ja sarkasmi ovat vaikeasti tulkittavia ilmaisumuotoja ja joutuvat herkästi silppuriin.
Digiteollisuuden etujärjestö Bitkomin toimitusjohtaja Bernhard Rohleder kertoo FT:lle, että Saksan oikeusjärjestelmä on yksityistetty yhdysvaltalaisille suuryhtiöille.
Saksan vihapuhelaki toimii lakmustestinä myös EU:lle. Oikeuskomissaari Vĕra Jourová <a href="https://www.politico.eu/article/germany-hate-speech-netzdg-facebook-youtube-google-twitter-free-speech/">kertoi</a> viime vuonna, että teknologiayhtiöiden tulee terästää otettaan vihapuheen kitkemisessä. Valtaosa yhtiöistä on sitoutunut vapaaehtoisesti liiketoimintamalliensa vastuullisuuteen. Jourován mukaan EU voi säätää vihapuhelain kevääseen mennessä.
– Vastaamme lainsäädännöllä jos tilanne kehittyy kestämättömäksi, Jourová napautti.

Saksan nettisensuurilain hölmö vaikutus: yhdysvaltalaisyhtiöt puntaroivat Saksan sananvapautta oikeuslaitoksen sijaan