Eduskunta käsittelee parhaillaan vuoden 2026 talousarviota. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa esitellyt sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso nosti painopisteinä esiin tehokkuuden, vaikuttavuuden ja varautumisen.
– Haastavassa julkisen talouden tilanteessa on tasapainoteltava kasvavien palvelutarpeiden ja taloudellisten realiteettien välillä. Tärkeää on kohdentaa rajallisia resursseja vaikuttavasti – oli kyse sitten mielenterveyspalveluiden parantamisesta, lastensuojelun kehittämisestä, omais- ja perhehoidosta tai teknologian hyödyntämisestä, jotta ammattilaisten työaikaa vapautuu varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön, ministeri Juuso muistutti.
Mielenterveyspalveluiden parantaminen keskeinen tavoite
Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä korostuvat matalan kynnyksen palvelut ja terapiatakuu. Ministeriö osoittaa miljoonaluokan panostuksia myös lastensuojeluun, ikääntyneiden toimintakyvyn ja omaishoitajien tukemiseen, Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen sekä kansallisen tiedonhallinnan kehittämiseen.
– Mielenterveyspalveluiden parantaminen on yksi hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Hallitus sääti lasten ja nuorten terapiatakuun, joka tuli voimaan toukokuussa. Nyt panostetaan lisäksi opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden tukemiseen, itsemurhien ehkäisyyn sekä kaksiportaiseen psykoterapiakoulutukseen.
– Omaishoitajat tekevät tärkeää yhteiskunnallista työtä, ja perhehoito on inhimillinen hoivan muoto. Haluamme parantaa omais- ja perhehoitajien asemaa palkkioita korottamalla. Eduskunta alkaa pian käsitellä esitystä, jossa omaishoitajien vähimmäispalkkiotaso nousee 58 eurolla kuukaudessa ja perhehoitajat saavat yhden kuukauden hoitopalkkiota vastaavan korvauksen, jos toimeksiantosopimus päättyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä. Näitä varten talousarvioon on varattu ensi vuodelle 15,8 miljoonan euron lisärahoitus, Juuso kertoi.
Turhaa byrokratiaa vähennetään
Eduskunnan käsittelyyn on tulossa lukuisia budjettilakiesityksiä, joilla pyritään lisäämään palvelujärjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
– Hyvinvointialueiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että turhaa byrokratiaa vähennetään ja samalla teknologian ja tekoälyn mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. Tähän pyritään esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan liittyvien aktivointisuunnitelmien kohdentamisella toimeentulotukea saaville, paremmalla teknologian hyödyntämisellä ikääntyneiden palveluissa sekä opiskelijaterveydenhuollon sähköisillä terveyskyselyillä, jotka osaltaan mahdollistavat opiskelija- ja kutsuntaterveystarkastusten yhdistämisen.
Eduskunnan jatkaessa budjetin käsittelyä ministeriössä keskitytään seuraavaksi sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain ja ammattihenkilölain kokonaisuudistuksiin.
