KOLUMNI Islamistiterroristit hyökkäsivät jälleen Euroopan sydämeen. Lontoossa järjestetään tänään hiljainen hetki uhrien muistolle. Seitsemän ihmistä kuoli ja 18 makaa edelleen sairaalassa kriittisessä tilassa. Paljon useamman ihmisen elämä on pysyvästi sirpaleina. Jokainen uhreista on jonkun lapsi, monella on omia lapsia. Twiittailemme järkyttymistämme ja muistutamme ties kuinka monetta kertaa, ettemme saa antaa pelolle valtaa.
Neuvoja elämän jatkamisesta on helppo antaa, mutta iskujen uhreja tämä tuskin auttaa. Joissain harkitsemattomissa puheenvuoroissa terrorismin uhrit rinnastetaan liikenneonnettomuuksiin: ”älkää pelätkö terrorismia, koska todennäköisemmin kuolette ylittäessänne suojatietä”. Aivan kuin nämä olisivat jotenkin yhteismitallisia.
Julkista pelkoa halutaan ymmärrettävästi välttää siksi, että pelko johtaa helposti hallitsemattomaan vihaan ja paniikkiin, jossa viattomillekin voi käydä huonosti. Mutta on myös tervettä ja aiheellista pelkoa, jonka tulisi ohjata meitä toimintaan ja todellisuuden uudelleen arviointiin. Terve pelko voi olla hyvä renki, jos isäntä on järki. Tosiasiat pitää terrorisminkin suhteen tunnustaa.
Radikaali-islamistit haluavat tuhota länsimaisen sivilisaation. Me tiedämme sen, koska he kertovat sen meille avoimesti ja myös toimivat kertomansa mukaisesti. Islamistiterroristi luulee harhaisessa mielessään pääsevänsä taivaaseen tuomalla maan päälle palan helvettiä.
Mikään määrä kotoutusta tai ymmärtämistä ei muuta fundamentalistin mieltä. Paras keino puolustautua yhteiskuntana on pitää radikaali-islamistit pysyvästi Suomen ja Euroopan rajojen ulkopuolella. Tänne jo päässeet tulee palauttaa ja heidän toimintaansa sekä sen rahoitusta kaikin tavoin estää.
Arvot eivät ole universaaleja. Jos tähän ei usko, on hyvä kysyä itseltään, miten hyvin itse kotoutuisi radikaali-islamistien kulttuuriin? Sukupuolten jyrkkään epätasa-arvoon, sananvapauden puutteeseen, kunniamurhiin jne.? Jos en itse suostu luopumaan omista perusarvoistani, niin miksi uskoisin, että kaikki tänne tulevat siihen pystyisivät?
Länsimaiset ja vapaat yhteiskunnat ovat arvokas historiallinen harvinaisuus ja niitä pitää voimallisesti puolustaa niin sanoissa kuin teoissa. Kun terroristit iskevät, omat arvomme joustavat helposti väärään suuntaan. Sananvapaus, tasa-arvo ja yksityisyyselämän suoja eivät saa rapautua.
Meidän on suojeltava ja autettava islamin reformisteja, jotka yrittävät muuttaa uskontonsa vahingollisimpien opinkappeleiden tulkintaa ja noudattamista oman yhteisönsä sisällä. Samalla meidän on teljettävä ovemme tiukasti heiltä, jotka vihaavat arvojamme ja haluavat vahingoittaa meitä.
Turvallisuus on kansalaisen luovuttamaton oikeus, ja sen puolustaminen on poliitikon ehdoton velvollisuus.
Sampo Terho
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri