

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kättelevät tapaamisessaan Ankarassa 13. lokakuuta 2015. Vieressä seisovat presidenttien puolisot, rouva Jenni Haukio (vas.) ja Emine Erdogan. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Turkki eteni kohti demokratiaa, mutta sitten jotain tapahtui – Erdoganinkin neuvonantajana toiminut talousasiantuntija pitää maan tilannetta erittäin synkkänä
Heikki Koskenkylä on 2000-luvun alkupuolella Recep Tayyip Erdoğanin neuvonantajana. Maassa oli tuolloinkin kriisi, mutta siitä selvittiin ja kehitys näytti pitkään hyvältä. Viime aikoina Turkki on ajautunut syvään kriisiin. Koskenkylän mukaan maan tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos (ps.) haastattelee Koskenkylää.
Youtube, 3 min 46 sek.
Olet ollut Erdoğanin neuvonantajana 2000-luvun alussa. Mikä siellä on mennyt vikaan, eikö ole oppeja kuunnellut, Grönroos kysyy.
– Ehkä hän on vähän kovapäinen, Koskenkylä naurahtaa.
– Turkkihan meinasi kaatua 2002-2003 aikana. Oli sählinkiä ja vallankaappauksia. Erdoğan islamistinen puolue AKP laillistettiin. Hän vaikutti pitkään järkevältä, toimi aiemmin Istambulin pormestarina. Politiikka alkoi selvästi parantua. Siellä oli myös paha pankkikriisi, mutta selvisivät siitä. Näytti siltä, että Turkista tulee ihan kunnon demokraattinen maa.
Koskenkylän mukaan turkkilasiset ottivat asiantuntijoiden neuvoista vaarin, ja maa lähti oikeaan suuntaan.
– Tunnusluvut olivat pitkään hyviä. Vaihtotase alkoi olla tasapainossa, alijäämä ja inflaatio saatiin kuriin.
– Erdoğaniin suhtauduttiin lännessä myönteisesti. Mutta sitten jotain alkoin mennä pieleen. Tämä kehitys alkoi siitä, kun hän sai olla kaksi kautta pääministerinä, eikä sitten halunnutkaan luopua vallasta. Hän vei suurin piirtein väkisin läpi perustuslain muutoksen, jossa kaikki valta siirretään presidentille. Sen jälkeen hän aloitti uuden valtakauden presidenttinä.
Missä tilanteessa nyt ollaan?
– Kansainvälisiä lehtiä seuraamalla näyttää siltä, että hän haaveilee Ottomaanien suurvallasta. Erdoğan on yrittänyt pönkittää valtaansa rajulla ylivelkaantumisella, mutta talous on romahtanut.
– Vaalit ovat Turkissa melko hyvin toimineet, mutta ei Erdoğan ole 70 prosentin kannatuslukuihin yltänyt.
Koskenkylä muistuttaa perustuslain muutoksen meni läpi lähes tasatuloksella.
Voiko Turkin heikko taloustilanne heijastua Suomeen asti?
– Turkin BKT ei ole kovin suuri, Ihmisiä on 80 miljoonaa. ei sieltä tänne paljon heijastu. Yleinen näkemys on, etteivät kriisi leviä, mutta pahoin pelkään, että maa ei itse pääse jaloilleen, ja että tulee sotilaallista ongelmaa. Sekä sitä, että jos eivät pysty pidättelemään maan läpi tulevia pakolaisia.
– Sukulaisten suosimista, nepotismia on armeijan johdossa, talousministerinä ja keskuspankissa on kaikenlaisia vävyjä ja lähisukulaisia. Ei ole ollut toivoa minkäänlaisesta järkevästä linjasta. Inflaatio on aivan kamalan korkea, Erdogan vastustaa korkojen nostamista. Ei ole mitään merkkiäkään siitä, että maa selviäisi.
– Sitten se vasta häiriö tulee, jos maa joutuu velkasaneeraukseen eikä saa enää luottoa kansainvälisiltä luottomarkkinoilta. Sanotaan niin päin, että riski on ennen muuta poliittinen. Olen erittäin synkkä Turkin suhteen, enkä näe valoa tunnelissa. Myös epädemokraattisuus on valtavaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten tappamisella uhkaillut ehdolla eduskuntavaaleissa – vasemmistolainen väkivaltaretoriikka yleistynyt ja normalisoitunut
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.

Kohuprofessori Jason Arday löydettiin kuolleena
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.

SDP lupaa veronkiristyksiä ja aikoo palauttaa rahat järjestörälssille
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.

SDP:n Heinäluomalta kuppi nurin islam-kritiikistä – Vigelius: ”Kyse on tilastollisista tosiasioista”
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.

Kuljettajien koti-ikävään vetoava vaalimainos suututti bussikuskit – jäivät joukolla saikulle
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.

Toimittaja Anu Partanen kiistää Yle-työsuhteen – osallistuu silti Jälkiviisaiden sisällön suunnitteluun palkkiota vastaan
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.

SDP aiheutti itse ongelmat, nyt esittää maahanmuuton kiristyksiä – ”Kun todellisuutta ja täysin tietoisten tekojen seurauksia ei enää pääse karkuun, alkaa tällainen veivaus”
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.

Päivän pointti: Valtamedia väittää Ceutan laittomien rajanylittäjien olevan siirtolaisia tai paperittomia

Piisinen nauraa demarien takinkäännölle: ”Toverit vetivät lennosta maiharit jalkaansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.

Lehtinen: Vasemmistoliiton kansanedustaja vähättelee äärivasemmiston uhkaa – ”Vasemmisto tekee toiseksi eniten terrori-iskuja”
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













