

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kättelevät tapaamisessaan Ankarassa 13. lokakuuta 2015. Vieressä seisovat presidenttien puolisot, rouva Jenni Haukio (vas.) ja Emine Erdogan. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Turkki eteni kohti demokratiaa, mutta sitten jotain tapahtui – Erdoganinkin neuvonantajana toiminut talousasiantuntija pitää maan tilannetta erittäin synkkänä
Heikki Koskenkylä on 2000-luvun alkupuolella Recep Tayyip Erdoğanin neuvonantajana. Maassa oli tuolloinkin kriisi, mutta siitä selvittiin ja kehitys näytti pitkään hyvältä. Viime aikoina Turkki on ajautunut syvään kriisiin. Koskenkylän mukaan maan tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos (ps.) haastattelee Koskenkylää.
Youtube, 3 min 46 sek.
Olet ollut Erdoğanin neuvonantajana 2000-luvun alussa. Mikä siellä on mennyt vikaan, eikö ole oppeja kuunnellut, Grönroos kysyy.
– Ehkä hän on vähän kovapäinen, Koskenkylä naurahtaa.
– Turkkihan meinasi kaatua 2002-2003 aikana. Oli sählinkiä ja vallankaappauksia. Erdoğan islamistinen puolue AKP laillistettiin. Hän vaikutti pitkään järkevältä, toimi aiemmin Istambulin pormestarina. Politiikka alkoi selvästi parantua. Siellä oli myös paha pankkikriisi, mutta selvisivät siitä. Näytti siltä, että Turkista tulee ihan kunnon demokraattinen maa.
Koskenkylän mukaan turkkilasiset ottivat asiantuntijoiden neuvoista vaarin, ja maa lähti oikeaan suuntaan.
– Tunnusluvut olivat pitkään hyviä. Vaihtotase alkoi olla tasapainossa, alijäämä ja inflaatio saatiin kuriin.
– Erdoğaniin suhtauduttiin lännessä myönteisesti. Mutta sitten jotain alkoin mennä pieleen. Tämä kehitys alkoi siitä, kun hän sai olla kaksi kautta pääministerinä, eikä sitten halunnutkaan luopua vallasta. Hän vei suurin piirtein väkisin läpi perustuslain muutoksen, jossa kaikki valta siirretään presidentille. Sen jälkeen hän aloitti uuden valtakauden presidenttinä.
Missä tilanteessa nyt ollaan?
– Kansainvälisiä lehtiä seuraamalla näyttää siltä, että hän haaveilee Ottomaanien suurvallasta. Erdoğan on yrittänyt pönkittää valtaansa rajulla ylivelkaantumisella, mutta talous on romahtanut.
– Vaalit ovat Turkissa melko hyvin toimineet, mutta ei Erdoğan ole 70 prosentin kannatuslukuihin yltänyt.
Koskenkylä muistuttaa perustuslain muutoksen meni läpi lähes tasatuloksella.
Voiko Turkin heikko taloustilanne heijastua Suomeen asti?
– Turkin BKT ei ole kovin suuri, Ihmisiä on 80 miljoonaa. ei sieltä tänne paljon heijastu. Yleinen näkemys on, etteivät kriisi leviä, mutta pahoin pelkään, että maa ei itse pääse jaloilleen, ja että tulee sotilaallista ongelmaa. Sekä sitä, että jos eivät pysty pidättelemään maan läpi tulevia pakolaisia.
– Sukulaisten suosimista, nepotismia on armeijan johdossa, talousministerinä ja keskuspankissa on kaikenlaisia vävyjä ja lähisukulaisia. Ei ole ollut toivoa minkäänlaisesta järkevästä linjasta. Inflaatio on aivan kamalan korkea, Erdogan vastustaa korkojen nostamista. Ei ole mitään merkkiäkään siitä, että maa selviäisi.
– Sitten se vasta häiriö tulee, jos maa joutuu velkasaneeraukseen eikä saa enää luottoa kansainvälisiltä luottomarkkinoilta. Sanotaan niin päin, että riski on ennen muuta poliittinen. Olen erittäin synkkä Turkin suhteen, enkä näe valoa tunnelissa. Myös epädemokraattisuus on valtavaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Vigelius vaatii Ylelle suursiivousta: ”Sata miljoonaa euroa pois hömppäviihteestä ja takaisin ydintehtäviin”
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














