

LEHTIKUVA
Urpilainen ja Haavisto jatkaisivat miljardien kippaamista velaksi Afrikkaan, Halla-aho tyrmää: Ulkomaille maksettava kehitysapu ei voi olla kuin pyhä lehmä, johon ei saa koskea
Presidenttiehdokkaiden maahanmuuttopolitiikan kantojen erot tulivat selvästi esille eilisessä Ylen presidenttitentissä. Vihervasemmiston ehdokkaat haluaisivat jatkaa Afrikan rahoittamista vaikka velaksi, suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho toi keskusteluun realismia ja huomautti, että kehitysavulla ei ole tähänkään mennessä kyetty esimerkiksi vaikuttamaan Afrikan väestöräjähdykseen.
Ylen eilisiltainen presidentinvaalitentti herättää juuri nyt runsaasti keskustelua siksi, että tentti oli niin outo. Tentin juontaja Annika Damström avasi pelin kuulustelemalla presidenttiehdokkaita liki tunnin verran sisäpolitiikan teemoista, jotka eivät kuulu presidentin toimivallan asioihin. Damström halusi saada ehdokkailta näkemyksiä niin hallituksen talouspoliittisista sopeutuksista, soten tilanteesta kuin työmarkkinapolitiikastakin.
Ylen presidenttitentin kummallisuuden eräs kulminaatiopiste osui hetkeen, jolloin vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson sai harmitella, miten itärajan sulku mahdollisesti vaikeuttaa afganistanilaisten mahdollisuutta hakea Suomesta turvapaikkaa. Heti perään demarien Jutta Urpilainen paasasi omalla mukavuusalueellaan ammattiyhdistyspolitiikkaa.
Ylen päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan presidentin toimivaltaan kuulumattomien asioiden käsittely oli tarpeen siksi, että ”presidentti on arvojohtaja”. Mikäs siinä sitten, mutta sisäpolitiikan asioiden sijaan ilmassa roikkuu juuri nyt runsaasti ajankohtaisia ulkopolitiikan uutisia, kuten Ruotsin Nato-jäsenyyden eteneminen kohti maalia. Monista tärkeistä presidentille kuuluvista teemoista ei Ylen tentissä päästy keskustelemaan, vaikka aikaa kului peräti kaksi tuntia.
Urpilainen hehkutti täysillä
Hallituskauden aikana kehitysavusta leikataan yhteensä noin miljardi euroa. EU:n kansainvälisistä suhteista vastaava komissaari eli Afrikka-komissaari Urpilainen on sitä mieltä, että näin ei saisi tehdä.
Urpilaisen näkemyksen mukaan lappamalla velaksi miljardeja Afrikkaan Eurooppa ja länsimaat voisivat – kenties – hidastaa Afrikan väestöräjähdystä.
– Meidän täytyy katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Afrikassa on tällä hetkellä kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa, ja yli 60 prosenttia afrikkalaisista on tällä hetkellä 25-vuotiaita. Kun tästä mennään 25 vuotta eteenpäin, Afrikassa on jo neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa. Ainoa tapa hillitä maahanmuuttoa on vaikuttaa Afrikan elinolosuhteisiin.
– Petteri Orpon hallituksen päätös leikata kehitysyhteistyörahoja on totaalisen väärä, koska sillä juuri autetaan lasten pääsyä koulutukseen, uusien työpaikkojen syntymistä sekä vihreän ja digisiirtymän toteuttamista, Urpilainen päästeli.
Käytännössä hukkaan heitettyä rahaa
Urpilaisen uskoa siihen, että nimenomaan Suomesta lähetetyillä miljardeilla Afrikan tilanne saataisiin käännettyä parempaan suuntaan täytyy ihailla, koska mitään konkreettista Urpilaisen uskon taustalla ei ole.
Useiden selvitysten mukaan kehitysapua valuu korruptioon. Esimerkiksi Suomesta Sambian maatalousjärjestölle (ZNFU) maksettu kehitysapu oli rahojen liikahtamisen jälkeen pitkälti kadonnut järjestön toimitusjohtajan Ndambo Ndambon taskuihin.
MOT-ohjelma ja Ruotsin TV:n tutkiva ohjelma Uppdrag Granskning selvittivät aiemmin, että sambialaisen maatalousjärjestön toimitusjohtaja käytti kehitysapumiljoonia kuin omia rahojaan. Hän nosti itselleen 29 000 dollarin kuukausipalkkaa, jonka lisäksi pelkästään vuoden 2014 aikana järjestön tileiltä katosi kaksi miljoonaa euroa.
Korruptio on vain yksi kehitysavun ongelma. Yleisesti tiedetään myös, että kehitysavulla saavutettuja hyötyjä on joko vaikea mitata tai niitä ei ole lainkaan. Eläkkeelle jäänyt ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen kuvaa tilannetta kirjassaan Kehitysavun kirous, jonka mukaan kehitysyhteistyö on käytännössä hukkaan heitettyä rahaa.
Uskomukset eivät ole totta
Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuonna 2028. Presidenttiehdokas Pekka Haavisto kytkisi kehitysavun maksamisen tähän prosessiin.
– Kun käymme kampanjaa turvaneuvostojäsenyydestä, niin meidän pitää kahdenvälisillä suhteilla osoittaa se kiinnostus, Haavisto sanoi – ikään kuin kehitysavun maksaminen olisi kansainvälisen klubin jäsenyysmaksu.
Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho toi jälleen kehitysapukeskusteluun kaivattua realismia. Halla-aho huomautti Urpilaiselle, että tämän ajattelutapa, jonka mukaan kehitysapuleikkaukset lisäisivät siirtolaispainetta, ei kokemusperäisesti pidä paikkaansa.
Halla-aho huomautti, ettei Suomen kehitysavulla ole tähänkään mennessä kyetty vaikuttamaan Afrikan väestöräjähdykseen.
– Vuosikymmenten aikana Suomi on kipannut miljardien edestä kehitysyhteistyön kohteisiin. Siitä huolimatta Eurooppaan kohdistuva siirtolaispaine on suurempi kuin koskaan, Halla-aho sanoi.
”Erikoinen viesti Suomen vähävaraisille”
Hallituskaudella kehitysavusta leikataan osana hallituksen sopeutus- ja säästötoimia. Halla-aho muistutti, että kehitysavun leikkauksia voidaan tarkastella myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
– Mielestäni se lähettäisi suomalaisille vähävaraisille erikoisen viestin, jos tärkeistä peruspalveluista leikataan, mutta ulkomaille maksettava kehitysapu olisi kuin pyhä lehmä, johon ei voisi missään olosuhteissa koskea.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ylen presidenttitentti Ndambo Ndambo arvojohtaja Presidentinvaalit 2024 Petteri Orpon hallitus säästötoimet väestöräjähdys Annika Damström Jouko Jokinen Kehitysyhteistyö Maahanmuuttopolitiikka Afrikka Pekka Haavisto Matti Kääriäinen Li Andersson Jutta Urpilainen Jussi Halla-aho kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Halla-aho: ”Tottakai kehitysavusta pitää leikata – ja sieltä pitää leikata ensimmäisenä”

Jussi Halla-aho HS:n vaalitentissä: Suomen kieltäydyttävä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka eivät ole akuutissa kansainvälisen suojelun tarpeessa

Halla-aho: Suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat ja jatkuvasti pahenevat ongelmat ovat aiheita, joita presidentin pitäisi nostaa esiin

Päivän Pointti: Stubbin ja Haaviston maahanmuuttopoliittiset kannat ailahtelevat – Halla-ahon linja pysyy vakaana vuosikymmenestä toiseen

Halla-aho äänestysprotestista: Hiukan yllättävä keskisormen näyttö niille, jotka äänestivät minua presidentinvaaleissa

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan

Profeetat kovassa nosteessa Afrikassa – poliitikot jäävät suosiossa kauas taakse

Ministeri Tavio: Kehitysyhteistyöstä leikataan 1 270 miljoonaa

Ruotsin kehitysapumiljoonat omaan taskuun Afrikassa – diplomaatti pidätetty epäiltynä törkeistä lahjus- ja petosrikoksista
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.