Presidenttiehdokkaiden maahanmuuttopolitiikan kantojen erot tulivat selvästi esille eilisessä Ylen presidenttitentissä. Vihervasemmiston ehdokkaat haluaisivat jatkaa Afrikan rahoittamista vaikka velaksi, suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho toi keskusteluun realismia ja huomautti, että kehitysavulla ei ole tähänkään mennessä kyetty esimerkiksi vaikuttamaan Afrikan väestöräjähdykseen.
Ylen eilisiltainen presidentinvaalitentti herättää juuri nyt runsaasti keskustelua siksi, että tentti oli niin outo. Tentin juontaja Annika Damström avasi pelin kuulustelemalla presidenttiehdokkaita liki tunnin verran sisäpolitiikan teemoista, jotka eivät kuulu presidentin toimivallan asioihin. Damström halusi saada ehdokkailta näkemyksiä niin hallituksen talouspoliittisista sopeutuksista, soten tilanteesta kuin työmarkkinapolitiikastakin.
Ylen presidenttitentin kummallisuuden eräs kulminaatiopiste osui hetkeen, jolloin vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson sai harmitella, miten itärajan sulku mahdollisesti vaikeuttaa afganistanilaisten mahdollisuutta hakea Suomesta turvapaikkaa. Heti perään demarien Jutta Urpilainen paasasi omalla mukavuusalueellaan ammattiyhdistyspolitiikkaa.
Ylen päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan presidentin toimivaltaan kuulumattomien asioiden käsittely oli tarpeen siksi, että ”presidentti on arvojohtaja”. Mikäs siinä sitten, mutta sisäpolitiikan asioiden sijaan ilmassa roikkuu juuri nyt runsaasti ajankohtaisia ulkopolitiikan uutisia, kuten Ruotsin Nato-jäsenyyden eteneminen kohti maalia. Monista tärkeistä presidentille kuuluvista teemoista ei Ylen tentissä päästy keskustelemaan, vaikka aikaa kului peräti kaksi tuntia.
Urpilainen hehkutti täysillä
Hallituskauden aikana kehitysavusta leikataan yhteensä noin miljardi euroa. EU:n kansainvälisistä suhteista vastaava komissaari eli Afrikka-komissaari Urpilainen on sitä mieltä, että näin ei saisi tehdä.
Urpilaisen näkemyksen mukaan lappamalla velaksi miljardeja Afrikkaan Eurooppa ja länsimaat voisivat – kenties – hidastaa Afrikan väestöräjähdystä.
– Meidän täytyy katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Afrikassa on tällä hetkellä kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa, ja yli 60 prosenttia afrikkalaisista on tällä hetkellä 25-vuotiaita. Kun tästä mennään 25 vuotta eteenpäin, Afrikassa on jo neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa. Ainoa tapa hillitä maahanmuuttoa on vaikuttaa Afrikan elinolosuhteisiin.
– Petteri Orpon hallituksen päätös leikata kehitysyhteistyörahoja on totaalisen väärä, koska sillä juuri autetaan lasten pääsyä koulutukseen, uusien työpaikkojen syntymistä sekä vihreän ja digisiirtymän toteuttamista, Urpilainen päästeli.
Käytännössä hukkaan heitettyä rahaa
Urpilaisen uskoa siihen, että nimenomaan Suomesta lähetetyillä miljardeilla Afrikan tilanne saataisiin käännettyä parempaan suuntaan täytyy ihailla, koska mitään konkreettista Urpilaisen uskon taustalla ei ole.
Useiden selvitysten mukaan kehitysapua valuu korruptioon. Esimerkiksi Suomesta Sambian maatalousjärjestölle (ZNFU) maksettu kehitysapu oli rahojen liikahtamisen jälkeen pitkälti kadonnut järjestön toimitusjohtajan Ndambo Ndambon taskuihin.
MOT-ohjelma ja Ruotsin TV:n tutkiva ohjelma Uppdrag Granskning selvittivät aiemmin, että sambialaisen maatalousjärjestön toimitusjohtaja käytti kehitysapumiljoonia kuin omia rahojaan. Hän nosti itselleen 29 000 dollarin kuukausipalkkaa, jonka lisäksi pelkästään vuoden 2014 aikana järjestön tileiltä katosi kaksi miljoonaa euroa.
Korruptio on vain yksi kehitysavun ongelma. Yleisesti tiedetään myös, että kehitysavulla saavutettuja hyötyjä on joko vaikea mitata tai niitä ei ole lainkaan. Eläkkeelle jäänyt ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen kuvaa tilannetta kirjassaan Kehitysavun kirous, jonka mukaan kehitysyhteistyö on käytännössä hukkaan heitettyä rahaa.
Uskomukset eivät ole totta
Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuonna 2028. Presidenttiehdokas Pekka Haavisto kytkisi kehitysavun maksamisen tähän prosessiin.
– Kun käymme kampanjaa turvaneuvostojäsenyydestä, niin meidän pitää kahdenvälisillä suhteilla osoittaa se kiinnostus, Haavisto sanoi – ikään kuin kehitysavun maksaminen olisi kansainvälisen klubin jäsenyysmaksu.
Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho toi jälleen kehitysapukeskusteluun kaivattua realismia. Halla-aho huomautti Urpilaiselle, että tämän ajattelutapa, jonka mukaan kehitysapuleikkaukset lisäisivät siirtolaispainetta, ei kokemusperäisesti pidä paikkaansa.
Halla-aho huomautti, ettei Suomen kehitysavulla ole tähänkään mennessä kyetty vaikuttamaan Afrikan väestöräjähdykseen.
– Vuosikymmenten aikana Suomi on kipannut miljardien edestä kehitysyhteistyön kohteisiin. Siitä huolimatta Eurooppaan kohdistuva siirtolaispaine on suurempi kuin koskaan, Halla-aho sanoi.
”Erikoinen viesti Suomen vähävaraisille”
Hallituskaudella kehitysavusta leikataan osana hallituksen sopeutus- ja säästötoimia. Halla-aho muistutti, että kehitysavun leikkauksia voidaan tarkastella myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
– Mielestäni se lähettäisi suomalaisille vähävaraisille erikoisen viestin, jos tärkeistä peruspalveluista leikataan, mutta ulkomaille maksettava kehitysapu olisi kuin pyhä lehmä, johon ei voisi missään olosuhteissa koskea.
Suomen Uutiset