Ulkomaalaistaustaisten lasten suhteellinen osuus kasvaa kovaa vauhtia Ruotsissa, ja samalla kasvavat puutteellisen kielitaidon aiheuttamat ongelmat. Lapset eivät välttämättä enää opi ruotsia tai edes kotikieltään riittävän hyvin selvitäkseen eteenpäin elämässä. Kantaruotsalaisista on tulossa vähemmistö omassa, yhä pahemmin sirpaloituvassa maassaan, väittää Expressenin kolumnisti lehden pääkirjoitussivulla.

Toimittaja ja kirjailija Hanif Bali on lähtöisin Iranista. Hän muistuttaa Expressenin pääkirjoitussivun kolumnissaan, että ensimmäinen iranilainen tuli Ruotsiin jo 1610-luvulla. Kyseinen Abdullah kääntyi kristinuskoon, muutti nimensä, nai ruotsalaisen naisen ja päätyi töihin Kustaa II Adolfin hovitallimestariksi.

Kyseisen Thure Spahandelinin (ex-Abdullah siis) poika Mårten puhui ainoastaan ruotsia ja kasvoi sisään ruotsalaisiin normeihin ja kulttuuriin. Sittemmin Mårten nai ruotsalaistytön ja näin iranilaisgeenit katosivat hiljalleen osaksi ruotsalaista perimää. (Esi-isä Abdullahin perilliset valitsivat sittemmin sukunimekseen Sandelin.)

Se oli ennen se.

Ruotsi muuttuu nopeasti ja peruuttamattomasti

Ruotsin tilastokeskus SCB:n mukaan jonkin sortin ulkomaalaisen taustan omaavat lapset ovat voimakkaimmin kasvava osa paikallista demografiaa.

– Enemmistöruotsalaisista on tulossa vähemmistö ja joissain osissa maata näin on jo tapahtunut. Malmössä vain 32 prosentilla peruskoululaisista molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Göteborgissa luku on 46 prosenttia ja Tukholmassa 50, Bali kirjoittaa.

– Luvut kätkevät sen tosiasian, että myös toisen sukupolven segregaatiosta kärsivät ovat alkaneet saada lapsia. SCB:n tilastoissa nämä lapset lasketaan ruotsalaistaustaisiksi, koska heidän vanhempansa on syntyneet Ruotsissa. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että he osaisivat ruotsia tai olisivat sisäistäneet maan normit ja kulttuurin.

Kieli on avain yhteiskuntaan

Ihminen oppii sekä kielen, että kulttuurin sosiaalisen ympäristönsä kautta. Ja helpoiten tämä tapahtuu Banin mukaan lapsena. Lapsi sosiaalistuu automaattisesti leikkikaveriensa kautta.

– Mutta jo nyt ruotsalaislasten puute johtaa katastrofaalisiin seurauksiin, Bani päättelee.

On mahdollista, että lapsista tulee ”kielettömiä” eli he eivät pysty kommunikoimaan riittävällä tasolla ruotsiksi saatikka omalla kotikielellään. Tämä taas saattaa johtaa vaikeuksiin koulunkäynnissä.

Valitulla polulla jatkaminen johtaa Balin mielestä ”sirpaloituneeseen, monietniseen yhteiskuntaan”. Isolla osalla väestöä ei ole mitään suhdetta paikalliseen kielen tai kulttuuriin ja heidät on ”dumpattu” ghettoihin kestämättömiin sosiaalisiin olosuhteisiin.

SUOMEN UUTISET