

Lehtikuva, Wikipedia
Varttunut Greta on päinvastaista mieltä ydinvoimasta kuin pentu-Greta – pitää nyt Saksan jäljelläolevien ydinvoimaloiden alasajoa virheenä: ”Tuntuisi väärältä”
Sodan ja energiakriisin myötä maailmanlaajuisesta huomiosta paitsi jäänyt Greta Thunberg on noussut pitkästä aikaa kansainvälisiin otsikoihin. Ruotsalainen ilmastoaktivisti ottaa nyt kantaa Saksan energiapolitiikkaa kritisoimalla ydinvoiman alasajoa. Saksassa käydään parhaillaan poliittista keskustelua suunnitelmista sulkea maan viimeiset kolme ydinvoimalaa. Thunbergin mielestä olisi suuri virhe sulkea ydinvoimalat, mikäli se tarkoittaisi hiilivoiman lisäämistä. Kommentti on yllättävä, sillä aiemmin Thunberg on lähinnä kritisoinut ydinvoimaa ja keskittynyt vaatimaan lisäpanostuksia uusiutuviin energialähteisiin. Saksassa on jo ehdotettu kahden ydinvoimalan alasajon lykkäämistä ensi kevääseen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kansainvälinen energiakriisi työnsivät ilmastoaktivisti Greta Thunbergin pitkäksi aikaa pois otsikoista. Kansainvälisissä medioissa ihmeteltiin, minne Thunberg katosi. Arvioitiin, että maailman realiteetit ajoivat kapeakatseisen idealismin ohi.
Nyt ruotsalainen ilmastoaktivisti on noussut maailmalla takaisin otsikoihin ottamalla kantaa Saksan energiapolitiikkaan. Thunbergin mukaan olisi virhe, jos Saksa sulkisi ydinvoimalansa ja joutuisi tukeutumaan enemmän hiilivoimaan.
Saksassa käydään parhaillaan kiivasta valtiotason keskustelua suunnitelmista sulkea maan viimeiset kolme ydinvoimalaa vuoden aikana. Moniin muihin Euroopan maihin nähden Saksassa ydinvoima on yhä poikkeuksellisen kiistelty aihe energiakriisistä ja Ukrainan sodasta huolimatta.
Vihreiden perinteiden maassa ydinvoimaan suhtaudutaan jopa kriittisemmin kuin hiilivoimaan.
Thunberg, joka on usuttanut nuorisoa ympäri maailmaa ilmastoaktivismiin vuodesta 2018 lähtien, kommentoi asiaa saksalaiselle yleisradioyhtiö ARD:lle. Hänen mukaansa on erittäin huono idea käyttää hiilivoimaa tilanteessa, jossa ydinvoimaakin olisi tarjolla.
Aktivisilta kysyttiin, olisiko maailman kannalta parempi, jos Saksa pitäisi sen kolme jäljellä olevaa ydinvoimalaansa toiminnassa. Hän vastasi: ”Riippuu. Jos ne ovat käytettävissä, tuntuisi väärältä ajaa ne alas ja keskittyä hiilivoimaan.”
Tämä on merkittävä kuperkeikka Thunbergilta, joka on aiemmin ollut jyrkkä ydinvoiman vastustaja. Vielä heinäkuussa hän kritisoi ydinvoiman luokittelua ”kestäväksi” EU:n uudessa taksonomiassa.
Thunberg rinnasti ydinvoiman kaasuun ja sanoi, ettei ”mikään määrä lobbausta ja viherpesua tee siitä ’vihreää'”. Hän peräänkuulutti uusiutuvaa energiaa, eikä ”vääriä ratkaisuja”:
Tomorrow the European Parliament will decide whether fossil gas and nuclear will be considered "sustainable" in the EU taxonomy. But no amount of lobbyism and greenwashing will ever make it "green".
We desperately need real renewable energy, not false solutions. #NotMyTaxonomy— Greta Thunberg (@GretaThunberg) July 5, 2022
Kaasusta riippuvaisessa Saksassa paine viimeisten ydinvoimaloiden säilyttämiseen on kasvanut viimeistään venäläisen kaasun toimitusten tyrehtymisen ja Nord Stream -kaasuputkien räjähdysten myötä. Myös naapurimaa Ranskan ydinvoiman tuotanto on toistaiseksi rajallista, ja tuontienergian hinnoissa ilmenee suuria piikkejä.
Saksan kolmen hallituspuolueen koalitio käy parhaillaan keskustelua mahdollisuudesta lykätä maan ydinvoiman alasajoa.
Ydinvoimavastaisen vihreän puolueen talousministeri Robert Habeck on jo ehdottanut, että kaksi ydinvoimalaa voisivat jatkaa toimintaansa huhtikuuhun asti. Hän kuitenkin vastustaa niiden käyttämistä pidempään vedoten turvallisuussyihin. Habeck on myös erikseen hyväksynyt useiden hiilellä ja polttoöljyllä toimivien voimaloiden uudelleenkäynnistämisen energiakriisin myötä.
Ympäristöaktivistit ovat huolissaan Saksan ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, kun taas konservatiivien mielestä hallituksen tulisi pyrkiä vastaamaan energiakriisiin ja jyrkästi nouseviin energiakustannuksiin.
Ei siis ihme, että Thunbergin kommentit innostavat nyt saksalaista oikeistoa sekä hallituksessa että oppositiossa.
”Kuten Greta sanoi!”, twiittasi kristillisdemokraattisen puolueen oppositiopoliitikko Paul Ziemiak myötämielisesti.
Myös hallituksen puolelta liberaalidemokraattisen puoluetta edustava finanssiministeri Christian Lindner toivotti Thunbergin ydinvoimamyönteiset kommentit tervetulleiksi: ”Tässä energiasodassa kaikki, mikä tuottaa sähköä täytyy kytkeä sähköverkkoon. Syyt puhuvat puolestaan – taloudellisesti ja fyysisesti.”
Näin Suomesta käsin voi sivistyneesti ihmetellä, miksi massiivisen energiakriisissä rämpivän Saksan ministeritasolta katsotaan tarpeelliseksi kommentoida 19-vuotiaan pohdintoja, jonka aikaisemmatkin kommentit ovat osoittautuneet virheelliseksi.
Elokapina edelleen yössä
Aikaisemmin Thunberg on myös demonisoinut ydinvoimaa vetoamalla Fukushiman onnettomuuteen. Ilmastoaktivisti on tehnyt tiivistä yhteistyötä Elokapinan kansainvälisen esikuvan, kansalaistottelemattomuutta masinoivan ja äärivasemmistolaiseen anarkismiin taipuvaisen Extinction Rebellion -liikkeen kanssa. Ilmastotekojen vaatimiseen keskittyvä liike ei ole kelpuuttanut ydinvoimaa, vaikka se on laajalti tunnustettu ratkaisu päästöttömään ja tehokkaaseen energiantuotantoon.
Thunberg tukeman kapinaliikkeen perustaja Roger Hallam on mm. esiintynyt Venäjän Russia Today -kanavalla saarnaamassa liikkeen pyrkimyksistä kaatamaan länsimaisia hallituksia, konfiskoida yksityisomaisuutta ja siirtyä säännöstelytalouteen.
Uusimpien kommenttien perusteella entinen kapinateini näyttää aikuistumisen merkkejä. Myös Saksan energianpolitiikassa idealismi on pakon edessä vaihtumassa realismiksi.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ilmastoahdistus ei enää toimi: Greta Thunberg -ilmiö kyseenalaistetaan jo Ruotsinkin mediassa

Syyllistävä ”Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Euroopan energiapolitiikkaa tehdään lasten ehdoilla – Greta Thunbergin opeilla rakennetussa EU:ssa tulee kylmä

Greta Thunbergin aika on ohi

“Gretan” käsikirjoitus paljastui – aikuiset aktivistit käyttivät Thunbergia kyynisen politiikanteon välikappaleena

Päätoimittajalta: Seuraa lapsijohtaja Gretaa – mikä voisi mennä pieleen?

Ekomielenosoittajat vauhdissa: Pysäyttäkää öljy, pysäyttäkää ambulanssit, tuhotkaa taide

Ekokapinallisille tuli vilu – pyysivät poliisilta apua päästäkseen irti omista ”betonikengistään”

Hesari pitää äärivasemmistolaisen anarkistihörhön hyökkäystä perussuomalaisten syynä – Halla-aho: ”Onpa taas kertakaikkisen hämmentävää”
Viikon suosituimmat

Junnila: On tullut aika katsoa peiliin, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.

Antikainen: Säästä meidät moraalisaarnaltasi, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.

Päivän Pointti: Yle kippaa rahaa somalinkielisiin uutisiin joita juuri kukaan ei katso – yhdellä jaksolla surkeat 46 katsojaa

Demarien Razmyar väisteli kysymystä: Miksi Marin ei tunnustanut Palestiinaa?
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.

Riikka Purran kolumni: Mitä täällä oikein tapahtuu?

Iltalehti vihjailee Suomen eturivin USA-tutkijan muka valehtelevan – nimettömät lähteet haukkuvat
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.

Teemu Keskisarja sananvapaudesta: ”Se, että jos joku pahoittaa mielensä, ei ole peruste tukkia toisen turpaa”
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.

Keskisarja ja Salminen: Työperäisen maahanmuuton hillitön hinta – ”Suomi on konkurssissa”
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.

Kun Suomen Akatemia syytää miljoonia huuhaatutkimukseen, jää vastine verorahoille usein heikoksi
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää