Sosiaalisessa mediassa kuplii konflikti siitä, keitä tahoja eduskunnan lakivaliokunnan pitäisi kuulla tai ylipäätään ketä valiokunta edes saisi kuulla eduskuntaan tuodun translain valiokuntakäsittelyvaiheessa. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri toteaa, että valiokunta ei ota vastaan ulkopuolisia määräyksiä kuultavista tahoista.

Hässäkän käynnisti viime perjantaina vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo, joka valitteli sosiaalisen median kanavillaan, miksi lakivaliokunta kuulee paikan päällä tahoja, jotka Honkasalon mielestä vastustavat ”transoikeuksia”.

Honkasaloa näyttää harmittavan erityisesti, että valiokuntakuulemiseen on päätynyt myös LHB-liitto ry, jota Honkasalo nimittää ”transfobiseksi”.

LHB-liitto on 2021 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, joka on seksuaalivähemmistöjen eli lesbojen, homojen ja biseksuaalien äänenkannattaja. Yhdistys kuitenkin suhtautuu kriittisesti translakiin.

Kommentaattoreille meni ihon alle

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi eli translaki oli lähetekeskustelussa kuun alussa, jonka jälkeen esitys siirtyi valiokuntiin, joissa kuullaan laajasti eri tahoja, järjestöjä ja virkamiehiä lain vaikutuksien arvioimiseksi.

LHB-liiton ohella lakivaliokunta pyytää lausuntoja useilta muiltakin yhdistyksiltä, kuten esimerkiksi Seta ry:ltä, Trasek ry:ltä ja Naisten rintama ry:ltä.

Honkasalon tueksi haukkumaan lakivaliokuntaa ilmaantui nopeasti useita muitakin, pitkälti vasemmistotaustaisia aktivisteja. Kommentaattorien ihon alle on mennyt se, että lakivaliokunnassa kuultavina on ollut tahoja, joilta väitetään puuttuvan asiantuntemusta.

Toimittaja-tuottaja Barbara Lybeckia sapettaa se, että yksi valiokunnan kuultavista oli myös kristillistaustainen ACC-järjestö.

https://twitter.com/babalybeck/status/1580975847401394177

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr) halveksuvan näkemyksen mukaan lakivaliokunnassa on ollut kuultavina ”hörhöjä”.

Järjestöt aggressiivisesti vihervasemmiston tukena

Tällä hetkellä transseksuaalien asemaa säätelee laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta, jonka mukaan henkilön sukupuoli voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen lain mukaisin edellytyksin, joihin kuuluu esimerkiksi lääketieteellinen selvitys sukupuolikokemuksesta.

Nyt eduskunnassa käsittelyssä olevan translain keskeinen uudistus kuitenkin olisi, että kuka tahansa voisi vaihtaa sukupuolimerkinnän ilman lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia. Uudistus on herättänyt hämmennystä, koska laki käytännössä tarjoaisi kenelle tahansa mahdollisuuden ilmoittaa kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen. Näin ollen henkilötiedoissa oleva sukupuolimerkintä ei enää tarkoittaisi biologista sukupuolta, vaan yksilön sisäiseen kokemusmaailmaan liittyvää tunnetta, jolla olisi vaikutuksensa esimerkiksi naisten ja miesten välisiin tasa-arvokysymyksiin ja niiden ratkaisemiseen.

Vasemmiston tuella translakia ajavat voimakkaasti eteenpäin julkisrahoitteiset kansalaisjärjestöt, joiden poliittisessa retoriikassa transihmisten perus- ja ihmisoikeuksien väitetään olevan vajaat ilman lakiuudistusta. Todellisuudessa Suomen valtiosäännössä vahvistetut perus- ja ihmisoikeudet suojaavat tasavertaisesti kaikkia, eikä transseksuaalien ihmisoikeussuoja ole huonompi kuin muillakaan.

Muutoksen tulee tapahtua keskustelujen kautta

Lakivaliokunnan kuulema LHB-Liitto huomauttaa, että yhteiskunnallisia muutoksia ei voi viedä läpi huutamalla kovimmin ja vaientamalla vasta-argumentit keinolla millä hyvänsä, vaan muutoksen tulee tapahtua keskustelun kautta.

Tiedotteessaan liitto kertoo olevansa kiitollinen mahdollisuudesta tulla kuultavaksi translain uudistukseen liittyvästä lakiesityksestä. LHB-Liitto myös kumoaa väitteet, joiden mukaan liitto pyrkisi kannanotoillaan sulkemaan transsukupuoliset pois. Liitto huomauttaa, että edes kaikki transsukupuoliset eivät kannata juridisen sukupuolen avaamista ilmoitusasiaksi kaikille, myös ei-transsukupuolisille, tai että se edistäisi transihmisten asemaa.

Suomen valtamedia on pitkälti omaksunut vasemmistoaktivistien rakentaman narratiivin siitä, että translain valmistelussa kuultavina olisi ollut tahoja, joiden näkemystä ei missään tapauksessa olisi pitänyt ottaa huomioon.

Räikeimpänä esimerkkinä Iltalehti julkaisi toissapäivänä kirjoituksen, jonka otsikossa valiokunnan kuultavana olleita järjestöjä väitetään ”salaliittoteoreetikoiksi” ja joita myös jutussa nimitetään ”vihanlietsojiksi”. Jutun yhteydessä lukijoille ei kuitenkaan kerrota, että tekstin kirjoittaja on muun muassa transaktivistien Kehrääjä-verkkomedian entinen päätoimittaja.

Erilaisia näkemyksiä tarpeen kuulla

Hässäkässä on siis yksinkertaistaen kyse siitä, että translakia aggressiivisesti ajavat kansalaisjärjestöt ja vasemmistoaktivistit eivät kestä sitä, että valmisteilla olevan lain sisällöstä ja vaikutuksista Suomen lainsäädäntöelimessä eduskunnassa on pyydetty puheenvuoroja laajasti – ja siis myös lakiin kriittisesti ja torjuvasti suhtautuvilta tahoilta.

Alfa-TV:lla eilen haastateltavana ollut eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Leena Meri korostaa, että valiokunta on päättänyt kaikista kuultavista ja lausuntojen pyytämisistä yksimielisesti. Asiasta ei äänestetty.

Meri toteaa, että koska jo translain lähtökohta, eli mahdollisuus vaihtaa sukupuolta oman kokemuksensa perusteella on erittäin poikkeuksellinen, keskustelua tarvitaan.

– Lakivaliokunta toimii erittäin itsenäisesti, ja mikäli edustajat tarvitsevat lisää tietoa asian hahmottamiseksi eri tahoilta, on normaali käytäntö, että kuulemisia järjestetään monipuolisesti. Etenkin, jos lakihanke aiheuttaa poliittisesti tai ideologisesti erilaisia ajatuksia, on tarpeellistakin kuulla eri näkemyksiä mahdollisimman laajasti.

Painostaminen ei toimi

Meri ei mainitse nimeltä vasemmistoliiton Honkasaloa tai vihreiden Hassia, mutta painottaa, ettei lakivaliokuntaa voi painostaa ulkopuolelta.

– Me emme ota valiokunnan ulkopuolisilta kansanedustajilta vastaan määräyksiä, vaikka joku siitä mielensä pahoittaisi.

Lakivaliokunnan lausunto translaista on Meren mukaan valmistumassa lähiaikoina. Myös perustuslakivaliokunta antaa lausunnon, minkä jälkeen esitys menee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

– Toistaiseksi lakivaliokunnan kuulemiset ovat kesken. Valiokunnan jäsenillä on myös kesken kuulemisten mahdollisuus tarpeen mukaan pyytää kuultavaksi lisää eri tahoja.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit