

PS ARKISTO
VTT Koskenkylä: EU:n keskityttävä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen
Suomen Perustan analyysissä Laajentuva tulonsiirtounioni vai kehittyvä sisämarkkina-alue? entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä tarkastelee Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut.
Euroopan unionia markkinoidaan Suomen kaltaisia pieniä jäsenvaltioita hyödyttävänä sisämarkkina-alueena, jonka tavoitteena on haastaa taloudellisesti Yhdysvallat ja Kiina. Tästä huolimatta alueen sisämarkkinoiden kehittyminen on jäänyt laajentuvan poliittisen unionin luomisen jalkoihin, eikä alueen taloudellinen kehitys ole pysynyt kilpailijoiden vauhdissa.
Suomen Pankin osastopäällikkönä toiminut valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi tässä katsauksessa Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut. Lääkkeeksi Koskenkylä tarjoaa unionin laajentumisen laittamista jäihin ja keskittymistä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen.
EU:n talouden ja tuottavuuden kasvu pysähtynyt
Koskenkylän analyysissä kerrotaan, että EU:n sisämarkkinoiden kehittyminen sekä talouden ja tuottavuuden kasvu ovat pysähtyneet. Unionin talous on jäänyt jälkeen Yhdysvaltojen ja Kiinan kehityksestä, joihin verrattuna alueella on erittäin vähän korkean teknologian, digitalisaation ja tekoälyn yrityksiä.
EU:sta piti tulla tehokas talousalue, jossa markkinakuri toimii. Yritystukia ja sääntelyä on kuitenkin lisätty jatkuvasti, ja yhteinen velka sekä tukipolitiikka ovat kasvaneet. Tämä kehitys jarruttaa sisämarkkinoiden syventämistä.
Laajentuminen laitettava jäihin
Koskenkylän mielestä EU:n tulisi keskittyä laajentumisen, poliittisen unionin ja tulonsiirtojen sijaan sisämarkkinoiden kehittämiseen. Laajentuminen tulee siirtää myöhempiin aikoihin, ja Ukrainaa voidaan avustaa esimerkiksi jonkinlaisella assosiaatiosopimuksella.
Pääomamarkkinaunionin osalta tarvitaan tarkkarajaisia toimenpiteitä, kuten konkurssilainsäädännön harmonisointia, mutta ei verotuksen yhdistämistä tai pääomamarkkinaunionin nimissä kaupattuja yritystukia.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuki Ukrainalle markkinakuri EU-tulonsiirrot ylisääntely Tulonsiirtounioni Yritystuet Pääomamarkkinat Euroopan unioni Analyysi Sisämarkkinat Poliittinen unioni Kiina Yhdysvallat Heikki Koskenkylä Suomen Perusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Valtiovarainministeri Purra: Tarvitsemme yksityisiä investointeja tukevan kilpailullisen toimintaympäristön – ”EU:n pitää olla yrityksille houkutteleva investointikohde”

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Eurovaaliehdokas Sara Seppänen haluaa EU:n palaavan perustehtäviinsä – EU:n on jätettävä näpertely pullonkorkkien kanssa ja keskityttävä Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen

Puhemies Halla-aho: Marokko on Suomelle ja EU:lle tärkeä kumppani

Mäenpää EU:n ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta: Toisen aarre saattaa virkamiehen silmissä olla romu

Eurovaaliehdokas Veikko Vallin: ”Tukirahasäkkien viskelyn maasta toiseen on loputtava”

Eurovaaliehdokas Ari Koponen: ”Meidän ei kuulu maksaa muiden maiden velkoja tai taloremontteja”

Talousasiantuntija Huopainen: Jokainen uusi velkapaketti pahentaa tulevan laskun loppusummaa
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää












