

LEHTIKUVA
Wihonen: Testit kohdennettava sinne, missä tartuntoja eniten esiintyy
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen koronatestausstrategiasta.
Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti kansallisen Covid-19-testausstrategian helmikuussa. Päivityksessä todetaan, että esimerkiksi testauskapasiteettia nostetaan ja testiin pääsyä helpotetaan. Lisäksi strategian päivityksessä listataan koronakantojen perimän selvittäminen sekvensoimalla. Tavoitteena on havaita uudet koronamuunnokset nopeasti ja seurata, millaisia muunnoksia maassa leviää.
Päivityksessä eräänä toimenpiteenä ja tavoitteena on listattu liikkuvien tai kohdennettujen matalan kynnyksen testauspaikkojen perustaminen alueille tai väestöryhmille, joilla on todettu runsaasti tartuntoja ja joilla on epäily siitä, että tavanomaisten testauspalveluiden piiriin ei hakeuduta riittävästi. Esimerkkeinä mainitaan alueet, joilla asuu runsaasti muun kuin suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, päihdepalveluiden asiakkaat ja asunnottomat.
Testauksen kohdentaminen on kannatettavaa
– Testauksen kohdentaminen on kannatettavaa, jotta karanteeneilla voidaan rajoittaa koronaa siellä, missä sitä eniten esiintyy, toteaa Jussi Wihonen.
Esimerkiksi Rauman telakalla ulkomaalaisten työntekijöiden parissa levinnyt korona saatiin aisoihin testaamalla henkilökuntaa ja määräämällä karanteeneja. Jyväskylässä koronatestaajat jalkautuivat aiemmin paikallisiin pubeihin, kun jäljityksessä havaittiin niiden olleen tartuntojen lähteenä.
– Testeihin ei haeta, jos korona ei aiheuta vakavia oireita, ollaan tietämättömiä tai sitten vain välinpitämättömiä. Esimerkiksi Helsingissä korostuvat tietyt alueet, ja erityisesti vieraskielisten osuus todetuista tartunnoista on merkittävä. Koronan leviämisen kannalta olisi tärkeää, että juuri näillä alueilla tartuntojen määrää saataisiin rajoitettua. Kaavaillut liikkumisrajoitukset eivät estä koronan leviämistä sisätiloissa.
Rajoituksia ei nytkään ymmärretä tai haluta noudattaa
– Jos rajoituksia ei nytkään ymmärretä tai haluta noudattaa, niin tuskin kovin suurta muutosta tapahtuu myöhemminkään. Siksi on tärkeää viedä testit juuri sinne, missä tartuntoja esiintyy ja määrättyjen karanteenien avulla tukahduttaa taudin leviäminen, Wihonen kommentoi.
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten testausstrategiaa on hyödynnetty käytännössä ja onko kohdennettua testaamista lisätty korkeimman ilmaantuvuusluvun asuinalueilla nyt, kun tartuntojen määrä on ollut kasvussa. Onko tarpeen tehostaa kohdennettuja testaamisia ja karanteeniin määräämisiä?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronakaranteeni koronastrategia liikkumisrajoitukset koronarajoitukset koronatestit Jussi Wihonen kirjallinen kysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wihonen: Viranomaisten keskinäinen yhteistyö ei näytä sujuvan

Wihonen: Miksi rajan yli saapuvat tartunnat tulevat edelleen yllätyksenä?

Wihonen: Mistä apua yritysten akuuttiin hätään?

Wihonen: Turhan kauniita kuvia maalailemalla ei koronaa nitistetä

Wihonen: Miksi ravintola- ja yleisörajoitukset toimivat joko tai -periaatteella?

Wihonen: ”Mitä härskimmin koronakaranteenia rikkoo, sen vähemmällä pääsee”
Viikon suosituimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.

Tekoäly etsi tukihuijareita – lopputulos ei miellyttänyt ja projektit lopetetaan
Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.

Saksan liittokansleri haluaa eroon 80 prosentista Saksassa asuvista syyrialaisista – paha mieli purkautui välittömästi punavihreässä kuplassa
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

Nämä mepit äänestivät EU-parlamentissa turvapaikkaturismin kiristämistä vastaan
EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.

Jopa 1,57 miljardia Suomesta ulkomaille: Maahanmuuttajien rahalähetykset kasvussa, epäviralliset siirrot jäävät piiloon
Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma omistaa useita Hitas-asuntoja – samaan aikaan SDP vaatii omistuksille rajoituksia
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.

Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.
Uusimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









