The Wall Street Journal kertoo Kreikan 320 miljardin euron velkataakan muodostavan erimielisyyksiä siitä, miten tätä taakkaa tulisi keventää. Velkataakka on noin 174 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Velan suuri määrä on piinannut Kreikan hätälainoja myöntäneitä tahoja vuoden 2012 marraskuusta alkaen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei voi sääntöjensä vuoksi hyväksyä oman lainaosuutensa alaskirjauksia. Lisäksi rahaston säännöt kieltävät tukiluotot, jos Kreikan rahoitustilanne on kestämätön. Velkataso pitäisi saada nopeasti alas. Vuoteen 2022 mennessä velan suhde bruttokansantuotteeseen tulisi olla merkittävästi alempana kuin 110 prosentissa.
Euromaat eivät nekään haluaisi kohdata poliittisesti tulenarkoja alaskirjauksia.
Muut velkataakkaa supistavat keinot ovat vähemmän merkittäviä. Niihin lukeutuvat lainaehtojen muuttaminen korkotasoja huojentamalla ja takaisinmaksuaikojen venyttäminen nykyisestä 30 vuodesta.
Korkotason leikkaukset johtaisivat helposti nekin luottotappioihin, sillä korkomarginaalit ovat jo hyvin lähellä nollaa. Jotkut euromaat joutuisivat maksamaan omasta lainarahastaan suurempaa korkoa kuin mitä palautuksena Kreikan tukilainoista tulisi. Sama tilanne vaivaa toisen tukipaketin myöntänyttä väliaikaista vakausrahasto ERVV:tä.
Kreikan velkamäärä tuskin alenee riittävästi yksistään takaisinmaksuaikoja pidentämällä, ja tällöin IMF joutuisi jäämään pois tukirahoituksesta.
