Yhdysvallat on uhannut nostaa 25 prosentin autotullit EU:lle, elleivät Iso-Britannia, Ranska ja Saksa (E3-maat) luovu Iranin ydinohjelmasopimuksesta ja liity mukaan kauppasaartoon. EU puolestaan tarvitsee pienen ihmeen voidakseen taivutella Iranin johdon takaisin ohjelman pariin.
Yhdysvallat irtautui Iranin sopimuksesta keväällä 2018. Yhdysvallat on latonut talouspakotteita Iranille. Tavoitteena on, ettei Iran kehittäisi ydinasetta.
Iran on alkanut toistuvasti laiminlyödä sopimusta. Se asettaa EU:n hankalaan tilanteeseen, koska unioni haluaisi Iranin pysyvän ohjelmassaan.
Autotullit ulkopolitiikan estradille
Yhdysvallat on tämän tästä uhonnut nostaa autotulleja EU:lle. Aiemmin kiista on liittynyt kauppajännitteisiin. Yhdysvallat haluaisi EU:n hyväksyvän yhdysvaltalaiset maataloustuotteet unionin markkinoille. Ranska vastustaa tätä erityisen kiivaasti.
Yhdysvaltain ja Kiinan saavuttama pieni aselepo kauppasodassaan voi johtaa Yhdysvaltojen kauppasodan eskaloitumiseen EU:ta vastaan.
Yhdysvallat käyttää autotulliuhkausta nyt ensi kertaa ulkopoliittisessa kysymyksessä.
EU kenties käynnistänyt kiistanratkaisumenettelyn
EU on käynnistänyt Iranin sopimuksesta kiistanratkaisumenettelyn, joka voi johtaa koko sopimuksen kaatumiseen. Menettely tulee käynnistää, jos jokin sopimuksen osapuoli on rikkonut sopimuksen ehtoja.
EU siis myöntää Iranin laiminlyöneen sopimusta, mutta kiistanratkaisumenettelyn alkamisajankohta on aiheuttanut hämmennystä. Menettelyssä 15 ensimmäisen vuorokauden jälkeen tarkistetaan sopimuksen noudattaminen tai noudattamatta jättäminen. Tämän jälkeen sopimuksen voimassaoloa tarkistetaan ulkoministerien tasolla seuraavien 15 vuorokauden päätteeksi.
Kumpaa tahansa aikarajaa voidaan venyttää teoriassa loputtomiin, kunhan E3-maat, Iran, Venäjä ja Kiina hyväksyvät jatkoajan yksimielisesti.
EU ei haluaisi käynnistää tätä kelloa ja siksi on epäselvää, onko EU:n ulkopolitiikan johtaja Josep Borell todella käynnistänyt menettelyn. Borellin tiedottaja kertoi perjantaina, että menettelystä käydään vielä neuvotteluja.
Sopimus kaatuisi YK:ssa
Kiistanratkaisumenettelyn 30 vuorokauden jälkeen sopimuskiista voi edetä YK:n turvallisuusneuvostoon. Neuvosto ottaisi kantaa muun muassa Iranin talouspakotteisiin.
Mikäli Iranin ydinohjelmasopimus etenee YK:hon, sopimus raukeaa. Yhdysvallat käyttää veto-oikeuttaan sopimuksen kaatamiseksi.
EU yrittää kaikin tavoin välttää tämän.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
