

LEHTIKUVA
Yliopiston lehtori Casper Wits: EU:n tekopyhyys mahdollistaa Kiinan vaikutusvallan kasvun Eurooppaa myöden
Kauko-idän politiikkaan ja diplomatiaan keskittynyt lehtori Casper Wits kirjoittaa Politicossa EU:n ongelmallisesta ja riippuvasta suhteesta Kiinaan. EU katselee ja joutuu sietämään Kiinan toimia esimerkiksi Hongkongin demokratian eliminoinnissa ja Liettuan kohtelussa. Tämä johtuu siitä, että EU on tullut riippuvaiseksi Kiinan kaupasta. Kiina puolestaan käyttää asemaansa häikäilemättömästi hyväkseen.
EU:n tulisi vaalia demokratiaa, ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Sen lisäksi EU:n eräänlaiseksi tehtäväksi on muodostunut viedä näitä yleviä arvoja ympäri maailmaa.
Sen sijaan EU on joutunut Kiinan kaltaisen autoritaarisen maan täydelliseksi heittopussiksi. Casper Wits kirjoittaa, että EU:n tulee tehdä huomattava ryhtiliike ja puolustaa omia arvojaan. Selektiivinen moraali johtaa tekopyhyyteen, ja Kiina on lisännyt sen avulla vaikutusvaltaansa eteläisellä pallonpuoliskolla ja Euroopassa.
Maton alla ei enää tilaa
EU on ilmeisesti tiedostanut ongelmallisen asemansa itsekin. Ylen artikkeli lääketeollisuuden riippuvuudesta kertoo karua kieltään riippuvuudesta. Kiinan kyseenalaiset toimet Liettuaa vastaan hierovat nekin ongelmaa niin määrätietoisesti EU:n kasvoihin, ettei ongelmaa enää voida sulloa maton alle.
Erityisesti Saksan ex-liittokansleri Angela Merkelin kausilla EU pyrki ”kesyttämään” vähemmän demokraattisia valtioita sitomalla niitä kansainväliseen kauppaan globalisaation nimissä. Saksan uudella johdolla on mahdollisuus tarkistaa kantaansa Euroopan riippuvuuden toimivuudesta.
EU on saanut kylmää kyytiä myös muilla riippuvuuksiensa alueilla. Riippuvuus venäläisestä maakaasusta yhdistettynä utopistiseen vihreän energian siirtymisnopeuteen on johtanut sähkökriisiin ja siten hampaattomuuteen Venäjän edessä. Yhtä lailla Yhdysvaltain kaaottinen vetäytyminen Afganistanista nosti kysymyksen Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Tällä haavaa se on riippuvainen Yhdysvalloista.
EU on kauppapolitiikkansa vuoksi joutunut ongelmiin Yhdysvaltojen kanssa. Terästullit antoivat esimakua ongelmista.
Ongelmien maailmanennätys
Mikäli ongelmien hakeminen olisi urheilulaji, olisi EU:lla tässä lajissa hallussaan maailmanennätys. Yksinomaan kauppapolitiikkaan tähtäävä strategia (merkantilismi) on haavoittuvaa itsessään. Strategia on johtanut epäsuorasti myös muihin mainittuihin ongelmiin.
Yhdysvallat ei katso hyvällä unionin aikeita ajaa useammilla rattailla samaan aikaan. Yhdysvallat pitää EU:n energiariippuvuutta Venäjästä ongelmallisena. Yhdysvallat ilmaisi halunsa myös sopia EU:n kesken yhteisestä strategiasta Kiinaan. EU tuijotti mielummin kauppatilastojaan Kiinan kanssa.
Australia vaihtoi sukellusvenetilauksensa Ranskasta Yhdysvaltoihin. Ehkei Yhdysvallat, Yhdistyneet kuningaskunnat ja Australia vielä katso EU:n olevan täysin Kiinan ja Venäjän talutusnuorassa, mutta näiden maiden liekassa on vahva EU-magneetti.
EU:n turvallisuus ja puolustus on jatkossakin hyvin pitkälti Yhdysvaltain käsissä. EU:n oma armeija toisi liiaksi päällekäisyyksiä Eurooppaan puolustusliitto Naton kanssa. Näin totesi muun muassa perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen.
Wits: Elettävä oppiensa mukaan
Wits ei jätä luovalle tulkinnalle suurta sijaa. Hänen mielestään EU:n on ryhdyttävä elämään perusarvojensa mukaan voidakseen torjua Kiinan kansainvälisen vaikutusvallan laajentuminen. Ei liene epäselvyyttä siitä, pyrkiikö Kiina toteuttamaan suurvaltahankettaan EU:n mukaisin arvoin vai häpeilemättömällä röyhkeydellä. Samaa voinee todeta myös Venäjästä.
Witsin mukaan EU voisi samalla hakea muita kehittyviä talouksia kumppaneikseen oikeudenmukaisemmalla kohtelulla. Toki kumppanuusmaiden kanssa on syytä olla tarkkana. Ei siitä vielä niin montaa vuotta ole, kun Turkista mietittiin EU:n jäsenmaata. Kun maassa pistettiin Youtube ja Twitter kiinni, sopimus jäädytettiin.
Voi vain kuvitella, miltä Puolasta ja Unkarista EU:n kaksoisstandardit tuntuvat. Näissä maissa saatetaan toivoa, että EU puuttuisi vähintäänkin yhtä suurella tarmolla Venäjän ja Kiinan oikeusvaltiokysymyksiin, demokratian tilaan ja ihmisoikeuksiin kuin mitä unioni kuluttaa puhtiaan Puolaan ja Unkariin.
Suomen suhtautuminen EU:n toimintaan kaipaisi sekin ryhdistymistä. Valitettavan usein vihervasemmistohallituksemme linja on, että Suomi odottaa EU:n valmiiksi pureskellut visiot ja lähtee toivottomalta takamatkalta tuomaan omaa ääntään kuuluviin. On vaikea välttyä mielikuvalta, että Suomen hallitus on jopa tyytyväinen autoritaaristen valtioiden vaikutusvallan leviämiseen ja EU:n surkastumiseen.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Casper Wits EU:n puolustuspolitiikka kauppapolitiikka Angela Merkel Demokratia Jari Ronkainen Kiina Yhdysvallat Energiapolitiikka Venäjä EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisen Nuorison EU-poliittinen ohjelma julkaistu: ”Jos EU-politiikka ei enää ole uudistettavissa, on Suomen erottava EU:sta”

Puolustaako EU pieniä jäsenmaitaan? Liettuan mukaan Kiina on torpannut maiden välisen kaupan

Suomi hävisi taas EU:ssa – Tavio: ”Keskusta petti metsänomistajat”

Muslimiveljeskunta puuhastelee EU:n sisällä – aseina ”antirasismi” ja ”islamofobia”

Koskela varoittaa EU:n olevan jälleen kerran suomalaisten kukkarolla: ”EU:ssa on menossa huolestuttava ja vaarallinen liittovaltiokehitys”

EU:n puheenjohtajamaa Ranska haluaa tiiviin rintaman Kiinaa vastaan – Saksalta ristiriitaisia ulostuloja

Kun EU kääntää selkänsä Balkanille, paikalle kiiruhtaa Kiina

Euroopan ex-eliitin matkatyöt mahtimaalla herättävät kysymyksiä kytkennöistä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.