Suomalaisuuden Liiton asema eduskuntakäsittelyssä

Perussuomalaiset kansanedustajat käyttivät eduskunnassa puheenvuoroja Suomalaisuuden Liiton asemasta. Torstain täysistunnossa edustaja Juho Eerola (ps) vaati, että Suomalaisuuden Liitolle tulisi antaa vastaavan kaltainen lainsäädännöllinen asema, kuin mikä ruotsinkielisellä puolella on sallittu Svenska Finlands folktingetille.

– Laiksi tullessaan aloite merkitsisi, että Liitto muuttuisi pelkästään yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä puolittain julkisoikeudelliseen suuntaan. Tämä ei ole mitenkään harvinaista lainsäädännössämme, Eerola toteaa.

Muita Eerolan mainitsemia esimerkkejä Folktingetin ohella ovat Väestöliito, Kriminaalihuoltoyhdistys, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Keskuskauppakamari ja kauppakamarit, Liikenneturva, Metsästäjäin keskusjärjestö, metsänhoitoyhdistykset, Raha-automaattiyhdistys, Suomen Asianajajaliitto ja Suomen Punainen Risti.

Jussi Niinistö (ps)  täsmentää lakialoitteen tarkoitusta. Liitolle annettaisiin osaltaan hoidettavaksi erinäistä julkisen hallintotehtävän luonteista toimintaa, kuten suomen kielen, suomenkielisen kulttuurin, liputuskulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaa.

– Tätä työtä Suomalaisuuden Liitto on jo pitkään tehnyt. Liiton toimintaan on jo yli sadan vuoden ajan liittynyt tavoite herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Liiton liepeiltä ovat alkunsa saaneet muiden muassa Suomen kulttuurirahasto ja Väestöliitto. Liitto on myös kautta historiansa puolustanut suomalaisvähemmistöjen kielellisiä oikeuksia maamme ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa, Niinistö kuvaa.

Olli Immonen korostaa omassa puheenvuorossaan Suomalaisuuden Liiton merkitystä suomalaisuusliikkeen edistäjänä.

– Suomalainen kulttuuri tulisikin nähdä nykyistä vahvemmin kansakuntaamme yhdistävänä ja koossapitävänä voimana, jota on siksi syytä edistää ja vaalia. Yhtenäisenä kansana kestämme tulevaisuuden mukanaan tuomat yhteiskunnalliset haasteet huomattavasti paremmin, hän summaa.

Reijo Tossavainen toteaa ettei hän tunne toista maata, jossa vajaan 5 prosentin kielelliset oikeudet on niin hyvin turvattu kuin meillä täällä Suomessa.

– Hyvä ajatus on kuitenkin johtanut myös ylilyönteihin. Esimerkiksi ruotsinkielisistä hakijoista pääsee yliopistoihin noin puolet mutta suomenkielisistä vain noin kolmannes. Se on hyvin merkittävä epäkohta. Toinen esimerkkini on pakkoruotsi, joka koetaan tarpeettomaksi täysin yksikielisillä alueilla. Se on jopa haitaksi, koska pakkoruotsin opiskeluun käytetty aika voitaisiin käyttää paljon hyödyllisemminkin. Nyt käsittelyssä oleva lakialoite pyrkii lisäämään kielellistä tasa-arvoa, ja se on ihan hyvä tavoite. Siksi Suomalaisuuden Liitto ry pitäisi rinnastaa Svenska Finlands folkting -järjestöön ja näin turvata Suomalaisuuden Liitolle tasapuoliset toimintamahdollisuudet.

Myös Jussi Halla-aho ja Ritva Elomaa käyttivät kannatuspuheenvuoron.

Video eduskuntakeskustelusta (Youtube):

Jussi Niinistö kirjoittaa lakialoitteesta blogissaan.