Pirkko Mattila on kiinnostunut erityisesti EU:n maa- ja metsätalouspolitiikasta, jota ei saa siirtää pois kansallisesta päätöksenteosta eikä sitoa ilmastopolitiikkaan, kuten osittain on jo tapahtunut.
Opettajan työstä Arkadianmäelle siirtynyt kansanedustaja Pirkko Mattila Muhokselta on vahva perussuomalainen vaikuttaja jo vuodesta 2005. Yli-Iissä pienviljelijäperheeseen syntynyt Mattila kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa, koska pienellä kotipaikkakunnalla ei ollut lukiota.
Myöhemmässä vaiheessa hän valmistui Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi ja hankki opettajan pedagogisen pätevyyden Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.
Mattila kertoo olevansa aluepolitiikasta innostunut maantieteilijä, joka on elämänsä aikana ehtinyt olla muun muassa sairaanhoitajana, kotiäitinä, maatalouslomittajana, uimaopettajana ja Punaisen Ristin avustustyössä Haitissa maanjäristyksen jälkeen.
– Minulla on kokemusta elämästä ja itseni elättämisestä monelta alalta. Kun aikoinaan lähdin politiikkaan, perussuomalaiset oli niin selkeästi ainoa vaihtoehto EU-kritiikkinsä vuoksi, että eurovaaliehdokkaaksi lähteminen tässä vaiheessa tuntuu johdonmukaiselta. EU vaikuttaa niin monella epädemokraattisella tavalla meidän kaikkien elämään, että koen tärkeäksi pyrkiä siihen vaikuttamaan, Mattila kertoo.
Unionipolitiikka on elitististä byrokratiaa
Unionipolitiikka ei edusta Mattilalle demokraattista päätöksentekoa, vaan elitististä byrokratiaa, joka ratsastaa unionin rauhaprosessilla. Sen sijaan EU:n rauhanprosessi on epäonnistunut täysin.
– Rauhanprosessi on ollut sinänsä hieno asia, mutta nyt Eurooppa on jäänyt unionin ja rauhanprosessin vangiksi.
Mattilaa kiinnostaa erityisesti EU:n maa- ja metsätalouspolitiikka, ennen kaikkea metsäpolitiikka, jota ei saa siirtää pois kansallisesta päätöksenteosta eikä sitoa ilmastopolitiikkaan, kuten osittain on jo tapahtunut. Suomella on oltava mahdollisuus harjoittaa kansallista talouspolitiikkaa.
– EU:ta sanotaan alueiden unioniksi, mutta sitä ei kyllä huomaa. Bryssel on se alue, jonka ympärillä pyörii liian moni asia. Euro on kriisissä, joka osin johtuu hyvin tunnetuista valuvioista: ei voi olla yhteismitallista rahapolitiikkaa, kun on erilaiset budjetit ja erilaiset kulttuurit. Euron tulevaisuus riippuu siitä, miten talouskriisi pyritään ratkaisemaan. Jos ratkaisuksi tarjotaan lisää liittovaltiota, se ei tule onnistumaan, koska unioniin ollaan liitytty pala palalta. Euroopan talouskriisi on hyvin hankala yhtälö ratkaistavaksi, mutta liittovaltio ei saa olla ratkaisu.
Mattila on kolmatta kautta kuntapäättäjänä ja eduskunnassa hänelle on kertynyt kokemusta muun muassa Euroopan neuvoston toiminnasta Suomen valtuuskunnan jäsenenä, joka on parlamenttienvälinen yhteistyöelin. Hän on aidosti innostunut asioista, joihin hän haluaa unionissa päästä vaikuttamaan.
– Toivon, että äänestysaktiivisuus eurovaaleissa nousee, sillä aikaisemmissa vaaleissa äänestysprosentit ovat olleet luvattoman pieniä. Onko kysymys siitä, ettei demokratiaan enää uskotakaan, ainakaan mitä unioniin tulee? Toivon tietysti myös perussuomalaisten menestyvän vaaleissa mahdollisimman hyvin.
Opiskelua ja kuntosuunnistusta
Pirkko Mattilalla on vahva kielitaito. Englannilla hän pärjää hyvin, saksalla ja ruotsilla kohtalaisesti ja ranskalla auttavasti. Lisäksi hän oppi toisena kielenään viittomakielen lapsena, koska hänen äitinsä oli kuuro.
– Osaan siis myös ”nähdä” kieliä.
Politiikan lisäksi Mattila harrastaa opiskelua ja kuntosuunnistusta. Hänen perheeseensä kuuluu puoliso ja kolme täysi-ikäistä lasta.
– Ja kolme vuohipukkia takapihalla, joilla on korvamerkit, joten Brysselin byrokratia on siltäkin osalta täytetty.
Mattila aikoo vaalikampanjansa aikana kiertää Suomea tukiryhmänsä kanssa, tosin hänen työnsä kansanedustajana asettaa jonkin verran rajoja ajankäytölle. Vaalikampanjaan kuuluu myös mielipidevaikuttaminen muun muassa blogikirjoittelun ja sosiaalisen median kautta.
– Periaatteessa aion mennä samalla kaavalla kuin eduskuntavaaleissakin, mutta teemat tulevat käsittelemään unioniin liittyviä asioita. Vaalibudjetti on vielä auki ja sen kerääminen tulee olemaan tukiryhmäni vastuulla.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.
MIKA MÄNNISTÖ