Perussuomalaiset on lukuisia kertoja viime kuukausien aikana kysynyt hallitukselta tai yksittäisiltä ministereiltä eri yhteyksissä, miten Suomi on varautunut tai varautumassa mahdolliseen uuteen suureen siirtolaisvyöryyn. Kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin epäilee, ettei sellaisia taida olla.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi maanantaina Ilta-Sanomissa, että Suomi on varautunut siihen, ”miten vaikka perustetaan järjestelykeskuksia eri puolille maata ja miten se prosessi on mahdollisimman jouheva ja toisaalta laadukas, että jokaisen turvapaikkaprosessi käsitellään hyvin”.

Riikka Purra ei pidä näitä toimenpiteitä varsinaisena varautumisena.

– Valmistautuminen ja varautuminen tarkoittavat minulle suunnitelmia ja toimenpiteitä, joilla estetään Suomea haittaavien ja uhkaavien ilmiöiden realisoituminen ja haittojen minimointi.

Skenaarioita miljoonista maahantulijoista

Purra muistuttaa, että vuoden 2017 lopulla Sisäministeriö julkaisi raportin, jossa esitettiin erilaisia skenaarioita laajamittaisen siirtolaisuuden suhteen. Skenaarioissa Suomeen saapui vuodessa alle 10 000, 100 000 tai miljoona turvapaikanhakijaa.

Tutkimuksen mukaan 100 000 tulijasta Suomi vielä selviäisi, mutta miljoonan kohdalla ongelmat olisivat ylitsepääsemättömiä. Raportti on julkinen, ja sitä käsiteltiin mediassa paljon.

– Rajojen kiinni paneminen on raportissa mainittu yksi toimenpide muiden joukossa, Purra huomauttaa.

Vastaavia hankkeita on tälläkin hetkellä käynnissä. Niissä on valmistauduttu esimerkiksi useiden miljoonien pakolaisten Suomeen tuloon vuoteen 2040 mennessä. Purran mukaan ilman selvityksiä on selvää, että yhteiskunnassa tapahtuisi merkittäviä häiriöitä laajamittaisen maahantulon myötä.

– Yhtä selvää on, että meillä ei olisi siihen taloudellisesti varaa.

Kapasiteetti vastaanottaa ei ole hyvä

Purran mielestä on edesvastuutonta väittää, että Suomella on ”kapasiteettia” tai hyvä varautumiskyky.

– Kun puhe oli 175 alaikäisen yksintulleen sisäisestä siirrosta, josta hallitus teki viime viikolla päätöksen, useat tahot sanoivat, että Suomella on hyvä valmius ottaa näitä alaikäisiä, sijoitettavia, traumatisoituneita ihmisiä vastaan.

– Kuitenkin samaan aikaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus on vakavassa kriisissä hyvin monissa osissa maata. Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjistä sanoo sijoittavansa lapsia kodin ulkopuoliseen sijoitukseen siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät ole järjestyneet. Tilanne on karmea. Miten sitten yhtäkkiä 175 alaikäistä ja näiden perheet voidaan helposti vastaanottaa ja hoitaa? Turkin ja Kreikan tilanteessa on tietysti uhka moninkertaisesti suuremmasta määrästä ihmisiä, Purra sanoo.

SUOMEN UUTISET