Edes yli puoli miljardia euroa vuodessa ei enää riitä Yleisradiolle polyamorian ja intersektionaalisen feminismin lobbaukseen sekä tiedon pimittämiseen. Vaikka tyytymättömyys Yleisradion toimintaan kasvaa kansan keskuudessa, Sanna Marinin hallituksesta väläytellään Yle-veron korottamista. Samaan aikaan esimerkiksi Iso-Britannia harkitsee lähivuosina ajavansa alas BBC:n julkisen rahoituksen.

Yleisradiovero saattaa lähiaikoina nousta, sillä kansalaisilta kerättävän Yle-veron tuotto ei enää riitä kattamaan Yleisradion pöhöttyvää budjettia.

Talouselämä-lehti kertoi äskettäin, että vuosittaiset indeksikorotukset paisuttavat Ylen rahoitusta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Ylen valtiolta saama vuosittainen rahoitus on lähivuosina nousemassa yli 600 miljoonaan euroon. Yle-veron tuotto ei nykyisellään tähän rahasummaan enää riitä.

Valtiovarainministeriön virkamiehen, finanssineuvos Filip Kjellbergin suulla hallitus vihjailee jo tulossa olevaa korotusta Yle-veroon.

– Jos kehitys jatkuu vuoden 2026 jälkeen tuollaisena ja ennusteet pitävät paikkansa, kyllä se siltä vaikuttaa, Kjellberg sanoo Talouselämä-lehdelle.

Yle-veron korottaminen näyttää hyvinkin varteenotettavalta, sillä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on – sanatarkasti – sitoutunut varmistamaan Yleisradion turvallisuuden. Marinin hallitusohjelmassa lukee muun muassa, että ”turvataan Yleisradion riittävä rahoitus” ja että ”Yleisradion riippumattomuus turvataan”.

Yle pulskistuu vuodesta toiseen

Viime vuosikymmenen aikana moniin julkisiin menoihin, kuten koulutukseen, poliisiin ja vanhuspalveluihin, on kohdistunut paljon säästöjä ja leikkauksia. Yleisradiolle on käynyt päinvastoin: ajan saatossa Ylen kulunkeihin on vuositasolla pumpattu aina vaan enemmän veronmaksajien rahaa.

Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Yleisradion rahoitus oli noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolloin rahat raavittiin kasaan televisiomaksuilla.

Sittemmin rahoitus uudistettiin veropohjaiseksi. Yle-vero tuli voimaan vuoden 2013 alusta ja tällä hetkellä Yleisradiolla on käytettävissään noin 550 miljoonaa vuodessa eli yli 1,5 miljoonaa euroa per päivä.

Yleisradion näkökulmasta ratkaisu on ollut ihanteellinen, koska erillisen ja korvamerkityn veron vuoksi eduskunta ei voi valtiontalouden raameissa ottaa rahaa pois Yleltä. Samasta syystä Ylessä ei ole mitään paineita toiminnan tehostamiseen ja säästöjen hakemiseen. Ikuisesti taattu tulonlähde tuo varmasti mukavaa tunnelmaa Ylen toimituksen aamupalavereissa.

Vastineeksi seksikolumneja ja elokapinalaisten ylistämistä

Mitä Yle-veron vastineeksi saadaan? Esimerkiksi ylistäviä henkilöjuttuja Elokapina-aktivisteista, kolumneja seksikokeiluista sekä tarinoita kondomin sovittelemisesta banaanin päälle.

Viime aikoina Yle on vyöryttänyt eri alustoilla niin runsaasti sisältöä polyamoriasta eli monisuhteisuudesta siihen malliin, että katsojissa on jo herännyt epäilyjä kampanjoiko yhtiö aiheen puolesta.

Tunnetusti Yle osaa toteuttaa puoluepoliittisia valkopesuoperaatioita, joissa haastateltavien sidonnaisuuksia ei kerrota katsojille. Olennaisen tiedon pimittäminen on Ylen toimituksessa myös perinteinen temppu.

Yle hallitsee vaalivaikuttamisen ja poliittisen propagandan tyrkyttämisen jo vuosikymmenien kokemuksella.

Veronmaksajien rahaa hupenee Ylessä myös talon sisäisiin palkintojärjestelmiin. Ylen toimitusjohtajalle Merja Ylä-Anttilalle on myönnetty 40 500 euron tulospalkkio, jonka perusteeksi Yle kertoo ”vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymisen”. Vuonna 2020 Ylä-Anttilan palkka erilaisine etuineen oli 321 000 euroa.

Silloin tällöin julkisuuteen putoilee muitakin tiedonmuruja Ylen rahankäytöstä. Käytännössä laajempi tarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä yhtiö ei suostu avaamaan budjettiaan.

Isossa-Britanniassa BBC joutuu leikkaamaan

Siinä missä Yleisradio pulskistuu vuosi vuodelta, on Isossa-Britanniassa tehty toisenlaisia ratkaisuja. Maan hallitus ilmoitti äskettäin, että kansallisen yleisradioyhtiön BBC:n lupamaksut poistetaan kokonaan vuonna 2027, ja tässä välissä seuraavien vuosien ajaksi rahoitus pysäytetään nykyistä vastaavalle tasolle.

BBC:lle julkisen rahoituksen jäädyttäminen pakottaa mediayhtiön väistämättä toimintojen supistamiseen ja leikkauksiin. Nykyrahoituksella BBC:lla on peliaikaa vielä viisi vuotta. Sen jälkeen on epäselvää, miten rahoitus järjestetään.

BBC joutuu lähivuosina neuvottelemaan hallituksen kanssa täysin uudesta rahoitusmallista, kun lopullinen lupamaksujärjestelmä loppuu vuonna 2027.

Isossa-Britanniassa pohditaan tällä hetkellä rohkeasti markkinatalouteen perustuvia malleja, sillä BBC:n rahoitukseksi on ehdotettu myös maksukorttia, koko toiminnan yksityistämistä tai tulojen keräämistä mainonnalla. Kaikille näille malleille on yhteistä se, että BBC:n menot eivät olisi enää brittiläisen veronmaksajan rasitteena.

Itävallassa karsastetaan verorahoitteista mediaa

Britanniassa on ymmärretty, että 2020-luvulla pöhöttynyt ja kallis valtiollinen media edustaa jo mennyttä maailmaa. Samaan aikaan eri kokoiset ja ketterät yksityiset mediayritykset ovat kasvattaneet suosiotaan. Uusia mediasisältöjä on loputtomasti kaikkien saatavilla verkossa joko ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan.

Viime vuosina Euroopassa on noussut laajaa tyytymättömyyttä verovaroilla ylläpidettyjen yleisradioyhtiöiden toimintaan.

Esimerkiksi Itävallassa tehdyn kyselyn mukaan jopa 70% itävaltalaisista haluaisi lopettaa median rahoittamisen pakollisilla veroluonteisilla maksuilla. Tyytymättömyyden syyksi mainitaan muun muassa ”manipuloidut kannanotot” sekä ”puoluepoliittisesti motivoituneille propagandisteille” valuneet ohjelmasisällöt.

Itävallan varaliittokanslerina toiminut Heinz-Christian Strache on maininnut haluavansa uudistaa kansallisen yleisradioyhtiön ORF:n ja lopettaa sen rahoittamisen pakollisilla veroluonteisilla maksuilla.

Myös suomalaisten tyytymättömyys kasvaa

Valtio kerää vuositasolla Yle-veroa yli puoli miljardia euroa Yleisradion toimintojen rahoittamiseksi. Suomessa tyytymättömyys Ylen sisältöihin ja Yle-veroon nousee nykyään esiin joka puolella, erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa veron sadattelu on jokapäiväinen puheenaihe.

Ylen sisältöihin ja rahoitukseen kohdistuvaa kritiikkiä voi löytää sosiaalisen median alustoilta esimerkiksi #DefundYLE -tunnisteella.

Yleä karsastetaan pitkin valtakuntaa, mutta erityisesti ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvien kansalaisten tyytymättömyys Yleen on nouseva trendi. Se ilmenee esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus-lehden tuoreesta kyselystä, jonka mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä ilman vastinetta Yle-maksulle. Erityisesti perussuomalaiset ovat saaneet Ylestä tarpeekseen.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaati jo syksyllä 2020 korjausliikettä Ylen journalismin sisältöön.

– Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä. Kattaus asiantuntijoita on lähetyksissä kovin kummallinen, Marttila sivalsi Yleä MTK:n valtuuskunnan kokouksessa Seinäjoella.

Kansalaisaloite.fi-palvelussa on viime vuosina avattu ja nähtävillä useita Yleisradion verorahoituksen lopettamiseen tähtääviä kansalaisaloitteita.

SUOMEN UUTISET