Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia kansallisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi Suomen koulutusjärjestelmässsä ja opetuksessa.

– On selvää, että pienen kansan selviytymisen kannalta vahva kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää. Suomessa tarvitaan kansallista yhtenäisyyttä sekä nyt että tulevaisuudessa, Olli Immonen sanoo.

Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä

Immosen mukaan maailmanpoliittisen tilanteen ja Suomen turvallisuusympäristön muutos ovat johtaneet siihen, että kansallisen yhtenäisyyden merkitys osana uhkiin varautumista ja niihin vastaamista korostuu entisestään. Kansallinen yhtenäisyys liittyy oleellisesti muun muassa maanpuolustustahtoon.

– Maanpuolustustahto syntyy tunteesta, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi maaksi. Mikäli ihmiset kokevat osattomuutta ja juurettomuutta Suomeen, on olemassa vaara, että myös maanpuolustustahto heikkenee. Kansan tahto puolustaa omaa maataan ja sen suvereniteettia on erottamattomasti yhteydessä kansan omaa maataan kohtaan tuntemaan kiintymykseen, Immonen toteaa.

– Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä. Isänmaallisuus muodostuu monista tekijöistä, erityisesti terveestä kansallisesta identiteetistä ja siitä, että yksilö tuntee maan traditiot ja tavat itselleen tutuiksi. Ihmisen tunne siitä, että on arvokasta kuulua johonkin kansaan, on tärkeää. Keskeinen osa kansallista yhtenäisyyttä on terve ja elinvoimainen kansallinen identiteetti.

Kansallista identiteettiä pyritty hämärtämään

Immosen mielestä on huolestuttavaa, että suomalaiskansallisen identiteetin merkitystä on vastuuttomasti pyritty hämärtämään muun muassa Suomen koulutusjärjestelmässä moniarvoisuuden ja monikultturismi-ideologian nimissä. Esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei enää pyritä historianopetuksessa kansallisen identiteetin sisäistämiseen, vaalimiseen ja vahvistamiseen.

– Maininta suomalaisen identiteetin merkityksestä opetuksessa puuttuu nykyisin kokonaan opetussuunnitelman yleisen osan tekstistä historian oppiaineen kohdalla. Sen sijaan opetuksen tehtäväksi on määritelty oppilaiden tiedonkäsittelyvalmiuksien vahvistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettajia kehotetaan innostamaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta.

– Perusteluna kansallisen identiteetin sisäistämisestä luopumiselle on esitetty erityisesti oppilaiden kulttuuristen taustojen erilaisuus, monikulttuurisuuden vaaliminen ja globalisaatiokehitys. Tällainen toiminta epäilemättä murentaa kansallista yhtenäisyyttä, eikä se siten palvele maamme turvallisuuspoliittisia ja kansallisia etuja, Immonen varoittaa.

Suomalaisuutta on suojeltava

Immosen mukaan opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman linjaukset historiapolitiikalle kansallisen identiteetin hämärryttämisen osalta on syytä kyseenalaistaa.

– Yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden puute, nuorten kokemat vaikeudet juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä maahanmuuttajien kotoutumisen epäonnistuminen ovat ikäviä esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun kansallisen identiteetin merkityksen korostamisesta luovutaan. Nuorten syrjäytyminen, juurettomuuden tunne ja nuorten kokema yhteisöllisyyden kaipuu ovat surullinen kehityskulku, johon tulee puuttua.

– Historianopetuksen, mutta myös muun opetuksen yhteydessä on jatkossa tärkeää huolehtia siitä, että lapset ja nuoret ymmärtävät kansallisen identiteetin merkityksen tärkeyden suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Elinvoimainen kansallinen identiteetti vahvistaa kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, kansallista yhtenäisyyttä ja turvallisuutta.

Immonen korostaa, että suomalaisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden säilyttäminen edellyttää vaalimista ja suojelua.

– Suomalaisten on itse puolustettava suomalaisuutta, sillä eivät sitä tule puolestamme ketkään muutkaan tekemään. Suomalaiskansallisen identiteetin, suomalaisen kulttuurin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamisen pitää olla opetussuunnitelman ja mahdollisimman monet oppiaineet läpileikkaava kokonaisuus.

SUOMEN UUTISET