Tuttu nimi mukaan perussuomalaisiin

Kovassa liemessä keitetty Antti Korhonen saa nyt palkan työsopimuksensa ajalta ja voi hakea virkoja jatkossakin Helsingin kaupungista.

– Oikeus voitti tässä vaiheessa, vaikka pelkäsin pahinta. Lautakunta teki vastuullisen päätöksen – minähän olin toiminut lain mukaan, Korhonen kiittää.

Korhonen sai eroprosessin aikana monenlaista tukea. Ratkaisevaa oli vantaalaisen Sami Rautavuoren perustama nettiadressi, joka keräsi lyhyessä ajassa yli 216 000 nimeä. Se herätti myös lehdistön huomaamaan, että tapaus kosketti kansan oikeudentuntoa.

– Kansan tuki vetää suorastaan nöyräksi, Korhonen sanoo.

Eri puolueet ovat suhtautuneet tapaukseen eri tavoin.

– Suurinta tukea antoivat perussuomalaiset ja demarit. Puhemies Eero Heinäluoma ja puheenjohtaja Jutta Urpilainen tukivat minua lausunnoillaan ja keskustasta europarlamentaarikko Hannu Takkula. Kokoomus oli hiljaa Raimo Ilaskiveä lukuun ottamatta, samoin vihreät ja muut puolueet, Korhonen kertoo.

Toisaalta opetustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sdp.) ehdotti Korhosen tapauksen ratkaisemista oikeudessa ja julisti mediassa, ettei Helsinki kaipaa Korhosen kaltaisia opettajia.

Hanna Mäntylä puolusti heti

Perussuomalaisista varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä antoi heti Korhosta puoltavan lausunnon ja lisäksi toimenpidealoitteen, joka peräsi hallitukselta riittäviä toimenpiteitä koulujen työrauhan takaamiseksi. Jupakka sai Korhosen miettimään myös omaa suhdettaan politiikkaan uudelleen.

– En ollut aiemmin sitoutunut mihinkään ryhmään, vaikka politiikkaa seuraankin aktiivisesti. Mutta tämä kokemus nosti tunteen, että minäkin tarvitsen taakseni joukon, johon voin turvata! Olen äänestänyt ennenkin puheenjohtaja Timo Soinia eduskuntavaaleissa, joten puolueen valinta oli selvä, Korhonen kertoo.

Nettiadressin perustaja Sami Rautavuori on Vantaan perussuomalaisten jäsen. Hän oli vinkannut puolueen Uudenmaan piirin puheenjohtajalle Pekka M. Sinisalolle, että Korhonen saattaisi olla kiinnostunut puolueen jäsenyydestä, kun Rautavuori ja Korhonen olivat tavanneet ja Korhonen kiitti saamastaan avusta.

– Näin kävi. Kutsuin Korhosen luokseni ja keskustelimme tunnin ajan perusteellisesti näkemyksistämme, minkä päätteeksi kysyin, haluatko liittyä puolueemme jäseneksi. Hän vastasi, että kyllä – tunnen puolueen omakseni, Sinisalo kertoo.

Sinisalo on tuntenut Korhosen tapauksen omakseen, koska myös hän on ammatiltaan opettaja: 17 vuoden urastaan hän on toiminut vuosia erityisopettajana.

– Suomessa on ongelma, että Pisa-tutkimuksissa menestymme hyvin, mutta oppilaat eivät viihdy koulussa. Se johtuu rauhattomuudesta. Siihen pitää löytää parannus, sillä nyt kuljemme kriisistä kriisiin. Vaarana on, että nuorten kiinnostus opettajan ammattiin pienenee Ruotsin tapaan, missä opettajien arvostus on heikkoa. Ruotsissa siirryttiin löysän kurin tielle Suomea aiemmin ja tulos on nähtävissä, Sinisalo toteaa.

Taustalla poliittiset vaikuttimet?

Sinisalo ihmettelee suuresti opetusviraston asennetta Korhosen työsuhteen käsittelyssä ja varsinkin opetusviraston kokoomuslaisen johtajan Rauno Jarnilan asennetta. Hän oli arvostellut varoituksen saanutta Korhosta vielä, vaikka opetuslautakunta oli purkanut Korhosen työsuhteen purun yksimielisesti.

Lautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) sentään moitti Jarnilaa heti, mitä Sinisalo pitää hyvänä. Opettajaa kohdeltiin kuitenkin kokonaisuudessaan törkeästi. Sinisalo epäilee myös politiikan vaikuttaneen päätösten taustalla.

– Lieneekö mitään muuta ammattiryhmää, jossa työntekijää voidaan kohdella näin töykeästi? Rauno Jarnilan toiminta vaikuttaa varsinkin aivan järjettömältä ja se osoittaa uskomatonta ylimielisyyttä. Jos olisin opetuslautakunnan jäsen, kysyisinkin nyt, nauttiiko hän enää lautakunnan tai valtuuston luottamusta, Sinisalo toteaa.

Sinisalo arvelee, että tämä tapaus voi parantaa myös perussuomalaisten kannatusta opettajien keskuudessa puolueen profiloiduttua tapauksessa voimakkaasti. Tähän on aihettakin, koska opettajien ammattikunta tuntuu olevan kokoomuslaisten hallussa. Naisvaltaisella alalla myös vihreiden osuus on suuri.

– Olen ihmetellyt, miksi äänestätte kokoomuslaisia – mitä he ovat opettajien hyväksi tehneet? Ehkä opettajat haluavat asettua hyväosaisten asemaan äänestämättä hyväosaisten puoluetta. Tuntuu myös, ettei perussuomalaisuudesta ole ollut toistaiseksi ainakaan hyötyä virkojen saannissa: vaikka perussuomalaisen kollegan käytävällä tapaakin, siitä ei huudella suureen ääneen. Mutta ilmapiiri voi muuttua. Perussuomalaisilla on kasvun varaa etenkin naisten keskuudessa, joita opettajista on peräti 80 prosenttia, noin 50 000, Sinisalo toteaa.

OAJ:n tuki vankkaa ja korvaamatonta

Sekä Sinisalo että Korhonen kiittävät vuolaasti myös Opettajien ammattijärjestö OAJ:n voimakasta tukea – sekä puheenjohtaja Olli Luukkaisen vahvoja kannanottoja että lakiosaston päteviä neuvoja. Liitto tuki Korhosta yksiselitteisesti tilanteessa, jossa Helsingin opetusvirasto oli purkanut Korhosen työsuhteen ja antoi julkisuuteen häntä yksipuolisesti mustamaalaavia lausuntoja.

Korhonen sanoo olevansa valmis myös puoluetoiminnan mukanaan tuomiin tehtäviin, jos puolue niin haluaa. Ja jos äänestäjätkin ovat suopeita, lähtee hän kernaasti vaikka euroedustajaksi seuraavissa vaaleissa.

– Ilman muuta. Tunnen myös, että saamani vahva tuki myös velvoittaa vastuuseen yhteisistä asioista. Olen pitkälti samaa mieltä puolueen kanssa varsinkin EU:n rahainkäytöstä, Suomen rahojen työntämisessä kriisimaihin ei ole mitään järkeä – samoin liittovaltiokehitystä vastustan jyrkästi. Kotimaassa tietenkin kouluasiat ja koulutuspolitiikka ovat sydäntäni lähellä samoin kuin kulttuuriasiat, hallintotieteen maisteri ja opettaja Korhonen pohtii.

(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 7/2013 -lehdessä)