Hallitusneuvottelut on vihdoinkin saatu päätökseen Belgiassa. Vuoden 2019 vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut kestivät 493 päivää. Uudella, seitsemän puolueen koalitiohallituksella on apunaan ennätysmäärä poliittisin perustein valittuja virkamiehiä ja avustajia.
Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitusta on arvosteltu suuresta erityisavustajien ja avustajan avustajien määrästä. Marinin hallituksella oli vuodenvaihteessa MTV Uutisten laskujen mukaan 13 valtiosihteeriä ja 69 erityisavustajaa. Tämä ei ole kuitenkaan mitään Belgiaan verrattuna.
Jokaisella puolueella oma varapääministeri
Pääministeri Alexander De Croon johtama Belgian upouusi hallitus menee heittämällä ohi: erilaisia valtiosihteereitä ja avustajia on kaikkiaan 838, kertoo Brussels Times -nettilehti. Avustajien valtava määrä johtuu siitä, että Belgian poliittisessa järjestelmässä jokainen hallituspuolue saa oman varapääministerinsä, jolla on kaksi kabinettia eli esikuntaa: yksi yleisiä poliittisia asioita varten ja toinen kyseisen varapääministerin hoitamaa ministerinsalkkua varten.
Varapääministerien 14 esikunnan lisäksi hallituksessa on seitsemän muuta ministeriä ja viisi valtiosihteeriä, joten avustajia tarvitaan kaikkiaan 26 esikuntaa varten. Belgialaisittain avustajien kokonaismäärää pidetään kohtuullisena, koska avustajia yhtä ministeriä kohden on vähemmän kuin edellisellä hallituksella.
Gentin yliopiston politiikan tutkija Pieter Moens on tarkastellut uuden hallituksen avustajakaartia. Hän kertoo VRT-verkkolehdelle, että 58 prosenttia avustajia on miehiä ja puolet avustajista edustaa samaa puolueetta kuin se ministeri, jota he avustavat.
Kieliryhmien kiistat näkyvät hallitusneuvotteluissa
Belgia jakautuu hyvin selkeästi kahteen kielialueeseen. Pohjoisessa Flanderissa puhutaan hollantia tai sen murretta flaamia. Etelässä puhutaan ranskaa. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.
Eri väestö- ja kieliryhmien kiistat tekevät hallituksen muodostamisesta erittäin vaikeaa, joten 500 päivää kestävät hallitusneuvottelut eivät ole Belgiassa harvinaisia. Belgian perustuslaki vaatii, että hallituksessa on pääministeriä lukuunottamatta oltava yhtä monta hollanninkielistä ja ranskankielistä ministeriä.
Pääministeri De Croo edustaa flaamilaisia liberaalidemokraatteja. Hänen hallituksessaan olevien puolueiden kannatus tulee kuitenkin pääosin ranskankieliseltä alueelta. Hollanninkielisen alueen suurimmat puolueet, N-VA and Vlaams Belang, jotka molemmat ajavat Flanderin itsenäisyyttä on jätetty oppositioon.
