
Belgiaan saatiin vihdoin hallitus, jolla on huikeat 838 avustajaa
Hallitusneuvottelut on vihdoinkin saatu päätökseen Belgiassa. Vuoden 2019 vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut kestivät 493 päivää. Uudella, seitsemän puolueen koalitiohallituksella on apunaan ennätysmäärä poliittisin perustein valittuja virkamiehiä ja avustajia.
Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitusta on arvosteltu suuresta erityisavustajien ja avustajan avustajien määrästä. Marinin hallituksella oli vuodenvaihteessa MTV Uutisten laskujen mukaan 13 valtiosihteeriä ja 69 erityisavustajaa. Tämä ei ole kuitenkaan mitään Belgiaan verrattuna.
Jokaisella puolueella oma varapääministeri
Pääministeri Alexander De Croon johtama Belgian upouusi hallitus menee heittämällä ohi: erilaisia valtiosihteereitä ja avustajia on kaikkiaan 838, kertoo Brussels Times -nettilehti. Avustajien valtava määrä johtuu siitä, että Belgian poliittisessa järjestelmässä jokainen hallituspuolue saa oman varapääministerinsä, jolla on kaksi kabinettia eli esikuntaa: yksi yleisiä poliittisia asioita varten ja toinen kyseisen varapääministerin hoitamaa ministerinsalkkua varten.
Varapääministerien 14 esikunnan lisäksi hallituksessa on seitsemän muuta ministeriä ja viisi valtiosihteeriä, joten avustajia tarvitaan kaikkiaan 26 esikuntaa varten. Belgialaisittain avustajien kokonaismäärää pidetään kohtuullisena, koska avustajia yhtä ministeriä kohden on vähemmän kuin edellisellä hallituksella.
Gentin yliopiston politiikan tutkija Pieter Moens on tarkastellut uuden hallituksen avustajakaartia. Hän kertoo VRT-verkkolehdelle, että 58 prosenttia avustajia on miehiä ja puolet avustajista edustaa samaa puolueetta kuin se ministeri, jota he avustavat.
Kieliryhmien kiistat näkyvät hallitusneuvotteluissa
Belgia jakautuu hyvin selkeästi kahteen kielialueeseen. Pohjoisessa Flanderissa puhutaan hollantia tai sen murretta flaamia. Etelässä puhutaan ranskaa. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.
Eri väestö- ja kieliryhmien kiistat tekevät hallituksen muodostamisesta erittäin vaikeaa, joten 500 päivää kestävät hallitusneuvottelut eivät ole Belgiassa harvinaisia. Belgian perustuslaki vaatii, että hallituksessa on pääministeriä lukuunottamatta oltava yhtä monta hollanninkielistä ja ranskankielistä ministeriä.
Pääministeri De Croo edustaa flaamilaisia liberaalidemokraatteja. Hänen hallituksessaan olevien puolueiden kannatus tulee kuitenkin pääosin ranskankieliseltä alueelta. Hollanninkielisen alueen suurimmat puolueet, N-VA and Vlaams Belang, jotka molemmat ajavat Flanderin itsenäisyyttä on jätetty oppositioon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Alexander De Croo vallonit flaamit valtiosihteerit avustajat Sanna Marin Hallitusneuvottelut Belgia hallitus
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.