

LEHTIKUVA
Brexit-neuvotteluaika käynnistyi – Tusk: ”Kiitos ja näkemiin”
Iso-Britannia käynnisti virallisesti EU-eroneuvottelut, kun maan EU-suurlähettiläs Sir Tim Barrow ojensi Lissabonin sopimuksen artikla 50:n mukaisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskille keskiviikkona. Tusk hyväksyi brexit-kirjeen vähäsanaisena. Hän kertoi hänellä olevan jo ikävä brittejä.
– Kiitos ja näkemiin, Tusk sanoi kirjeen saatuaan.
Eroneuvottelut kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Tässä ajassa pitäisi pystyä sopimaan brittien ja EU:n täysin uudesta suhteesta. Esimerkiksi vapaakauppasopimuksen toteutuminen kahdessa vuodessa lienee utopiaa, sillä EU-jäsenmaiden on usein hankalaa saada täysi yksimielisyys kauppasopimusten kanssa. Esimerkiksi EU:n ja Kanadan välistä sopimusta (CETA) hiottiin peräti seitsemän vuotta.
Sen sijaan neuvotteluosapuolten arvellaan pääsevän nopeasti yhteisymmärrykseen Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien brittien oikeuksista.
Usea keskeinen neuvotteluaihe
Neuvotteluissa huomio kohdistuu useaan eri aihealueeseen. Kauppasopimuksen sekä brittien ja EU-kansalaisten molemminpuoleisten oikeuksien lisäksi tapetilla ovat turvallisuuspolitiikka ja tietojen vaihto, ”erolaskun” suuruus, Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja sekä EU-tuomioistuimen päätäntävallasta irtaantuminen.
Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn odotetaan esittelevän pikaisesti uuden lakiluonnoksen, joka tultuaan voimaan nostaisi brittilait EU-lakien yläpuolelle. Laki valmisteltaneen valmiiksi odottamaan täytäntöönpanoa brexit-neuvottelujen päätyttyä.
Tiukan neuvotteluaikataulun vuoksi osapuolet voivat solmia myös tilapäisen siirtymäajan sopimuksen pelatakseen lisää aikaa neuvottelukelloihin.
Rahasta väännetään kättä
EU-maille kipein aihe on brittien maksusitoumukset EU:lle. Tätä on kutsuttu myös ”erolaskuksi”, vaikka EU:sta eroamiselle ei olekaan määrätty virallista erorahoitusvelvoitetta.
May on kertonut kunnioittavansa maksusitoumuksia sen aikaa, kun Iso-Britannia on vielä EU-jäsenmaa. Brexit toteutuu kuitenkin aiemmin kuin mitä EU-budjettikausi kestää. Iso-Britannia tuskin on aikeissa rahoittaa EU-jäsenbudjettia enää sen jälkeen, kun saarivaltio on eronnut EU:sta. Toisin sanoen rahoitus kokisi kovan kolauksen kesken EU-budjettikauden. Sen lisäksi kiistan alle voi tulla vaikka EU-virkamiesten eläkkeiden rahoitus.
EU katsoo, että sitoumukset nousevat noin 60 miljardin euron korville. Brittien puolelta näitä laskelmia kuvataan absurdeiksi ja hölynpölyksi.
Brexit eurooppalaislehtien etusivuilla
Virallisen eroprosessin käynnistäminen on saanut palstatilaa eurooppalaisilta sanomalehdiltä. Brittilehtien jakauma on selkeä: vasemmalle nojaavat Independent ja The Guardian muistuttivat saarivaltakunnan tulevasta epävarmuudesta. Guardian komisti Euroopan karttaa palapelin tavoin, josta puuttui Ison-Britannian kohdalta palat. Toisaalta heidän Eurooppa-palapeliin ei mahtunut Suomesta hitustakaan.
GUARDIAN: Today Britain steps into the unknown #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/uY63zlSVtn
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Sen sijaan brexitiä kannattaneet lehdet ilakoivat varauksetta. ”Vapaus!”, kirjoitti Daily Mail isoilla kirjaimilla.
MAIL: Freedom! #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/z23gC9RbEZ
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Muiden EU-maiden lehdistö otti neutraalimman kannan. Lehdistö totesi otsikoissaan eron olevan tosiasia. Jotkut lehdet muistuttivat kovien neuvottelujen alkaneen. Saksalainen Die Welt muistutti rakkaita brittejä oven olevan vielä auki EU-jäsenyyden jatkamiselle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pääministeri May Skotlannille: ”Nyt ei ole oikea aika kansanäänestykseen itsenäisyydestä”

Jopa EU-jäsenyyden kannattajat patoaisivat EU-kansalaisten muuttovirtaa Britanniaan

Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?

Ulkopuolisesta vaalivaikuttamisesta närkästynyt Tusk sotkeentui brittipolitiikkaan
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Ilouutisia maailmalta – Tynkkynen: Saudi-Arabian ja Somalian puolustussopimus romuttaa somalien turvapaikkaperusteet Euroopassa
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Media puolusti olympiakultaa naisten sarjassa voittanutta algerialaisnyrkkeilijää ja leimasi epäilijät kiusaajiksi – Antikainen: ”Totuus Imane Khelifistä on nyt julki”
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Tule freelance-toimittajaksi Suomen Uutisiin

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää














