

LEHTIKUVA
Brexit-neuvotteluaika käynnistyi – Tusk: ”Kiitos ja näkemiin”
Iso-Britannia käynnisti virallisesti EU-eroneuvottelut, kun maan EU-suurlähettiläs Sir Tim Barrow ojensi Lissabonin sopimuksen artikla 50:n mukaisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskille keskiviikkona. Tusk hyväksyi brexit-kirjeen vähäsanaisena. Hän kertoi hänellä olevan jo ikävä brittejä.
– Kiitos ja näkemiin, Tusk sanoi kirjeen saatuaan.
Eroneuvottelut kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Tässä ajassa pitäisi pystyä sopimaan brittien ja EU:n täysin uudesta suhteesta. Esimerkiksi vapaakauppasopimuksen toteutuminen kahdessa vuodessa lienee utopiaa, sillä EU-jäsenmaiden on usein hankalaa saada täysi yksimielisyys kauppasopimusten kanssa. Esimerkiksi EU:n ja Kanadan välistä sopimusta (CETA) hiottiin peräti seitsemän vuotta.
Sen sijaan neuvotteluosapuolten arvellaan pääsevän nopeasti yhteisymmärrykseen Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien brittien oikeuksista.
Usea keskeinen neuvotteluaihe
Neuvotteluissa huomio kohdistuu useaan eri aihealueeseen. Kauppasopimuksen sekä brittien ja EU-kansalaisten molemminpuoleisten oikeuksien lisäksi tapetilla ovat turvallisuuspolitiikka ja tietojen vaihto, ”erolaskun” suuruus, Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja sekä EU-tuomioistuimen päätäntävallasta irtaantuminen.
Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn odotetaan esittelevän pikaisesti uuden lakiluonnoksen, joka tultuaan voimaan nostaisi brittilait EU-lakien yläpuolelle. Laki valmisteltaneen valmiiksi odottamaan täytäntöönpanoa brexit-neuvottelujen päätyttyä.
Tiukan neuvotteluaikataulun vuoksi osapuolet voivat solmia myös tilapäisen siirtymäajan sopimuksen pelatakseen lisää aikaa neuvottelukelloihin.
Rahasta väännetään kättä
EU-maille kipein aihe on brittien maksusitoumukset EU:lle. Tätä on kutsuttu myös ”erolaskuksi”, vaikka EU:sta eroamiselle ei olekaan määrätty virallista erorahoitusvelvoitetta.
May on kertonut kunnioittavansa maksusitoumuksia sen aikaa, kun Iso-Britannia on vielä EU-jäsenmaa. Brexit toteutuu kuitenkin aiemmin kuin mitä EU-budjettikausi kestää. Iso-Britannia tuskin on aikeissa rahoittaa EU-jäsenbudjettia enää sen jälkeen, kun saarivaltio on eronnut EU:sta. Toisin sanoen rahoitus kokisi kovan kolauksen kesken EU-budjettikauden. Sen lisäksi kiistan alle voi tulla vaikka EU-virkamiesten eläkkeiden rahoitus.
EU katsoo, että sitoumukset nousevat noin 60 miljardin euron korville. Brittien puolelta näitä laskelmia kuvataan absurdeiksi ja hölynpölyksi.
Brexit eurooppalaislehtien etusivuilla
Virallisen eroprosessin käynnistäminen on saanut palstatilaa eurooppalaisilta sanomalehdiltä. Brittilehtien jakauma on selkeä: vasemmalle nojaavat Independent ja The Guardian muistuttivat saarivaltakunnan tulevasta epävarmuudesta. Guardian komisti Euroopan karttaa palapelin tavoin, josta puuttui Ison-Britannian kohdalta palat. Toisaalta heidän Eurooppa-palapeliin ei mahtunut Suomesta hitustakaan.
GUARDIAN: Today Britain steps into the unknown #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/uY63zlSVtn
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Sen sijaan brexitiä kannattaneet lehdet ilakoivat varauksetta. ”Vapaus!”, kirjoitti Daily Mail isoilla kirjaimilla.
MAIL: Freedom! #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/z23gC9RbEZ
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Muiden EU-maiden lehdistö otti neutraalimman kannan. Lehdistö totesi otsikoissaan eron olevan tosiasia. Jotkut lehdet muistuttivat kovien neuvottelujen alkaneen. Saksalainen Die Welt muistutti rakkaita brittejä oven olevan vielä auki EU-jäsenyyden jatkamiselle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pääministeri May Skotlannille: ”Nyt ei ole oikea aika kansanäänestykseen itsenäisyydestä”

Jopa EU-jäsenyyden kannattajat patoaisivat EU-kansalaisten muuttovirtaa Britanniaan

Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?

Ulkopuolisesta vaalivaikuttamisesta närkästynyt Tusk sotkeentui brittipolitiikkaan
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.