

LEHTIKUVA
Brexit-neuvotteluaika käynnistyi – Tusk: ”Kiitos ja näkemiin”
Iso-Britannia käynnisti virallisesti EU-eroneuvottelut, kun maan EU-suurlähettiläs Sir Tim Barrow ojensi Lissabonin sopimuksen artikla 50:n mukaisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskille keskiviikkona. Tusk hyväksyi brexit-kirjeen vähäsanaisena. Hän kertoi hänellä olevan jo ikävä brittejä.
– Kiitos ja näkemiin, Tusk sanoi kirjeen saatuaan.
Eroneuvottelut kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Tässä ajassa pitäisi pystyä sopimaan brittien ja EU:n täysin uudesta suhteesta. Esimerkiksi vapaakauppasopimuksen toteutuminen kahdessa vuodessa lienee utopiaa, sillä EU-jäsenmaiden on usein hankalaa saada täysi yksimielisyys kauppasopimusten kanssa. Esimerkiksi EU:n ja Kanadan välistä sopimusta (CETA) hiottiin peräti seitsemän vuotta.
Sen sijaan neuvotteluosapuolten arvellaan pääsevän nopeasti yhteisymmärrykseen Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien brittien oikeuksista.
Usea keskeinen neuvotteluaihe
Neuvotteluissa huomio kohdistuu useaan eri aihealueeseen. Kauppasopimuksen sekä brittien ja EU-kansalaisten molemminpuoleisten oikeuksien lisäksi tapetilla ovat turvallisuuspolitiikka ja tietojen vaihto, ”erolaskun” suuruus, Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja sekä EU-tuomioistuimen päätäntävallasta irtaantuminen.
Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn odotetaan esittelevän pikaisesti uuden lakiluonnoksen, joka tultuaan voimaan nostaisi brittilait EU-lakien yläpuolelle. Laki valmisteltaneen valmiiksi odottamaan täytäntöönpanoa brexit-neuvottelujen päätyttyä.
Tiukan neuvotteluaikataulun vuoksi osapuolet voivat solmia myös tilapäisen siirtymäajan sopimuksen pelatakseen lisää aikaa neuvottelukelloihin.
Rahasta väännetään kättä
EU-maille kipein aihe on brittien maksusitoumukset EU:lle. Tätä on kutsuttu myös ”erolaskuksi”, vaikka EU:sta eroamiselle ei olekaan määrätty virallista erorahoitusvelvoitetta.
May on kertonut kunnioittavansa maksusitoumuksia sen aikaa, kun Iso-Britannia on vielä EU-jäsenmaa. Brexit toteutuu kuitenkin aiemmin kuin mitä EU-budjettikausi kestää. Iso-Britannia tuskin on aikeissa rahoittaa EU-jäsenbudjettia enää sen jälkeen, kun saarivaltio on eronnut EU:sta. Toisin sanoen rahoitus kokisi kovan kolauksen kesken EU-budjettikauden. Sen lisäksi kiistan alle voi tulla vaikka EU-virkamiesten eläkkeiden rahoitus.
EU katsoo, että sitoumukset nousevat noin 60 miljardin euron korville. Brittien puolelta näitä laskelmia kuvataan absurdeiksi ja hölynpölyksi.
Brexit eurooppalaislehtien etusivuilla
Virallisen eroprosessin käynnistäminen on saanut palstatilaa eurooppalaisilta sanomalehdiltä. Brittilehtien jakauma on selkeä: vasemmalle nojaavat Independent ja The Guardian muistuttivat saarivaltakunnan tulevasta epävarmuudesta. Guardian komisti Euroopan karttaa palapelin tavoin, josta puuttui Ison-Britannian kohdalta palat. Toisaalta heidän Eurooppa-palapeliin ei mahtunut Suomesta hitustakaan.
GUARDIAN: Today Britain steps into the unknown #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/uY63zlSVtn
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Sen sijaan brexitiä kannattaneet lehdet ilakoivat varauksetta. ”Vapaus!”, kirjoitti Daily Mail isoilla kirjaimilla.
MAIL: Freedom! #tomorrowspaperstoday pic.twitter.com/z23gC9RbEZ
— Neil Henderson (@hendopolis) March 28, 2017
Muiden EU-maiden lehdistö otti neutraalimman kannan. Lehdistö totesi otsikoissaan eron olevan tosiasia. Jotkut lehdet muistuttivat kovien neuvottelujen alkaneen. Saksalainen Die Welt muistutti rakkaita brittejä oven olevan vielä auki EU-jäsenyyden jatkamiselle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pääministeri May Skotlannille: ”Nyt ei ole oikea aika kansanäänestykseen itsenäisyydestä”

Jopa EU-jäsenyyden kannattajat patoaisivat EU-kansalaisten muuttovirtaa Britanniaan

Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?

Ulkopuolisesta vaalivaikuttamisesta närkästynyt Tusk sotkeentui brittipolitiikkaan
Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Harakka ja Vigelius kiistassa kansalaisuuslaista: ”Jäät kiinni koko ajan valheista”
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”
Terroristijärjestö Hamasin äskettäin julkaisemalla videolla taistelijat teloittavat kahdeksan miestä kadulle. Uhrien silmät on peitetty ja heidät on sidottu – Vieläkö ihmisoikeudet kiinnostavat vasemmistoa, kun Israelia ei saa enää tuomita, kansanedustaja Kaisa Garedew kysyy.

Hamas aloitti teloitukset – Antikainen: Vihervasemmisto haaveilee edelleen Hamasin johtamasta Palestiinasta
Vihervasemmisto on jo pitkään rummuttanut Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta ja puhunut kauniisti rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että nyt, kun Gazassa on saatu aikaan tulitauko, näemme karun todellisuuden. Hamas on ryhtynyt teloittamaan palestiinalaisia.

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa
Ilmastoaktivismin nimissä on jälleen sotkettu arvokas kulttuuriteos. Tällä kertaa espanjalaisessa museossa, jossa töhrittiin kuuluisa Kristoffer Kolumbuksen kunniaksi tehty maalaus.

Islamin suosio kasvaa kouluissa – Koponen: ”Väkivaltaisille ja naisia alistaville uskomuksille ei ole sijaa Suomessa”
Islamin opetus kouluissa lisääntyy ja kristinuskon opetus vähenee. Sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää kehitystä huolestuttavana.

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat kaikki paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP:n Eva Biaudet.