Veteraaneille tullaan osoittamaan vuonna 2017 huomattavasti aiempia vuosia enemmän rahoitusta. Itsenäisyyden juhlavuotena veteraanien maksuttomien kotipalvelujen saajajoukkoa laajennetaan tuntuvasti. Tavoitteena on saada kaikki kotona asuvat ja avopalveluita tarvitsevat veteraanit maksuttomien palveluiden piiriin.
Kaikille palvelua kotiin
Tällä hetkellä rintamaveteraanien kotiin annettaviin avopalveluihin käytetään 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 lisärahoitusta avopalveluihin on luvassa yhteensä 20 miljoonaa euroa, vuonna 2018 yhteensä 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä 5 miljoonaa euroa eli kaikkiaan 40 miljoonaa euroa. Lisäys on huomattava.
Lisäksi pyritään varmistamaan, että kaikki kotipalveluita tarvitsevat veteraanit saavat tuen. Hallitus kehottaa kuntia pitämään jatkossa aktiivisesti yhteyttä veteraaneihin ja huolehtimaan, että kotona asuvat saavat riittävän ja tarkoituksenmukaisen tuen ja he voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään turvallisesti ja toimintakykyisinä.
Vuoden 2017 alusta myös sotainvalidien haittaraja-aste lasketaan 15 prosentista 10 prosenttiin. Muutos tuo noin 600 alemman invaliditeettiasteen sotainvalidia kunnallisten avopalveluiden piiriin.
Hallituksen linjaus pohjautuu rintamaveteraaniasiainneuvottelukunnan esitykseen Suomi 100 -juhlavuoden veteraanipaketista.
Veteraaneja jäljellä 20 000
Toisin kuin SDP:n Eero Heinäluoma väitti (IL 3.10.2016), hallitus itse asiassa lisää veteraaneille suunnattua rahoitusta miljoonilla euroilla.
– Vähättelemättä rintamalisään kohdistuvaa 5 euron vuotuista menetystä, on syytä tarkastella rintamaveteraanien tilannetta kokonaisuudessaan. Nyt laajennettavien maksuttomien kotipalveluiden arvo niitä tarvitsevalle veteraanille on parhaimmillaan tuhansia euroja. Kyseisiä parannuksia olisi pitänyt tehdä jo edellisten hallitusten aikana. Sillä olisi ollut varmasti koko kansan tuki. Nyt veteraaneja on jäljellä enää 22 000, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Lue lisää
Lue lisää
