Euroopan parlamentti hyväksyi kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin

Uusi tekijänoikeusdirektiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentin äänestyksessä tiistaina. Direktiivi hyväksyttiin äänin 348 puolesta, 274 vastaan ja 36 tyhjää.

Monet kansalaisjärjestöt ja IT-alan asiantuntijat ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä uutta direktiiviä kohtaan. Lukuisat kansalaiset ovat myös olleet huolissaan sen vaikutuksista. Useissa Euroopan kaupungeissa on järjestetty uudistuksen vastaisia mielenosoituksia, ja direktiiviä vastustanut nettiadressi keräsi yli 5 miljoonaa allekirjoitusta.

Rajoittaa kansalaisen ilmaisunvapautta

Erityisesti direktiivin artiklat 11 ja 13 on nähty ongelmallisiksi. Pelkona on, että linkkiveroksi kutsuttu artikla 11 vaikeuttaa uutisiin linkittämistä ja johtaa käytännössä valeuutisten määrän lisääntymiseen sekä pienentää pienten julkaisujen näkyvyyttä.

Monet ovat huolissaan artikla 13:n käytännössä vaatimien automaattisten sisällönsuodattimien luotettavuudesta, sillä algoritmit tunnistavat huonosti esimerkiksi parodiaa. Tämä johtaa väistämättä automaattiseen sensuuriin, ja voi rajoittaa kansalaisten ilmaisunvapautta internetissä.

Uudistus haittaa myös pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja vaikeuttaa niiden kilpailua kansainvälisten jättien kanssa, sillä tällaisten sisällönsuodattimien kehittäminen tai lisensoiminen tarkoittaa merkittäviä lisäkustannuksia.

Uudistukseen liittyvät riskit suuria

Perussuomalaisten europarlamentaarikot Pirkko Ruohonen-Lerner ja Jussi Halla-aho, RKP:n Nils Torvalds ja vihreiden Heidi Hautala äänestivät direktiiviä vastaan. Vastaan äänesti myös kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, joka kuitenkin muutti myöhemmin äänestystään ja kannatti lopulta direktiivin hyväksymistä.

– Ymmärrän täysin direktiivin tavoitteen turvata tekijänoikeuksien toteutuminen internetissä, jotta luovan alan toimijat ja uutisjulkaisut saisivat reilun korvauksen työstään. Uudistukseen liittyvät riskit ovat kuitenkin liian suuria, perusteli Ruohonen-Lerner äänestyspäätöstään.

Jäsenmaiden hallituksia edustava neuvoston on annettava tekstille vielä lopullinen hyväksyntänsä, minkä jälkeen direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Suomi on Alankomaiden, Luxembourgin, Puolan ja Italian ohella vastustanut direktiiviä.