

Eurooppa on yksi suurimmista riskialueista maailman taloudelle – kiitos yhteisvaluutan
Saksa tyrmäsi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visiot solidaarisemmasta euroalueesta. Samalla euroalueen alkuvuoden talouden tunnusluvut ovat hieman nuupahtaneet. Se ei välttämättä tarkoita uutta taantumaa ainakaan heti. Selvää kuitenkin on, ettei nousukausi voi jatkua loputtomiin.
Talouslehti Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau kirjoittaa, että taantuva talous ja yhteisvaluutta euron vikojen korjaamatta jättäminen on yksi suurimmista uhista maailman taloudelle. Euroalue ei ole saamassa edes Macronin toivomia uudistuksia. Alue ei ole saamassa omaa budjettiaan ja valtiovarainministeriä. Eurobondit eli euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat jäävät pois. Euroalueen pankit eivät ole saamassa yhteistä talletussuojaa.
Euroalueen talous kasvoi roimasti viime vuonna
Vuoden 2017 talouskasvuluvut olivat makeita euroalueelle. Euron ulkoinen arvo on kuitenkin kohonnut ja sen arvellaan vaikuttavan haitallisesti vientivetoiseen talouskasvuun. Lisäksi maailman talous on herkässä tilassa kauppasodan uhan vuoksi.
Mikäli Yhdysvallat ja Kiina asettavat tuontitulleja toisilleen niin sen epäillään heikentävän maailmankaupan volyymiä. Tämä osuisi epäsuorasti myös Eurooppaan, vaikka EU saisikin erivapauden Yhdysvaltain terästullilta.
Münchau muistuttaa, että ripeän kasvun aikakausi saattaa olla vain lyhytaikainen pyrähdys pitkän vyönkiristelyn jälkeen. Toinen näkemys on, että alkuvuoden talouslukujen pettymykset ovat vain väliaikainen häiriö, ja että kasvu jatkuisi ainakin parin vuoden ajan.
Norsu posliinikaupassa
Pirteistä kasvuluvuista huolimatta euroalueella on suuri ongelma nimeltä Italia. Sen tuottavuus on likimain polkenut paikoillaan koko euroajan. Samaten maan bruttokansantuote on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Italian velka on massiivinen, eikä maa näytä pystyvän talouskasvulla taittamaan velkaisuuttaan. Maalla on velkaa noin 132 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lukema on likimain yhtä suuri kuin vuonna 2014.
Reippaasta nousukaudesta huolimatta Italia ei ole kyennyt laskemaan velkaisuusastettaan. Tehtävä ei ainakaan helpotu uuden taantuman alkaessa.
Euroalueella ei ole keinoja pelastaa Italiaa, jos maan rahoittajat alkavat epäillä Italian kykyä suorittaa jättivelkojaan. Euroopan keskuspankki voi olla niin ikään aseeton, mikäli uusi taantuma alkaa ennen kuin se pystyy normalisoimaan rahapolitiikkansa.
Italia pysyy norsuna posliinikaupassa. Norsu on onneksi vielä säyseällä tuulella.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.