Euroopan parlamenttiin pyrkivä Teuvo Hakkarainen on asettanut tavoitteekseen nostaa parlamentissa esille parempaa maa- ja metsätaloudellista tietotaitoa. Hakkarainen haluaa olla mukana pysäyttämässä liittovaltiokehitystä, jolloin valtaa palautetaan takaisin kansallisvaltioille. – EU:ssa ei ymmärretä pohjoisen maatalousalueen erityispiirteitä, ja siksi Suomeen kohdistuvat päätökset ovat yleensä huonoja, Hakkarainen sanoo.
Euroopan parlamenttiin ensimmäistä kertaa pyrkivä kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kyllästynyt EU:n maa- ja metsätalouspoliittiseen sääntelyyn. Hakkaraisen mielestä suomalaiset ansaitsevat parempia maatalouspoliittisia päätöksiä EU:sta.
– Valiokuntatyö eduskunnassa on osoittanut konkreettisesti, kuinka paljon EU:ssa tehdään päätöksiä Suomen puolesta. Eduskunta toimii vain kumileimasimena EU-lainsäädännölle. Meillä suomalaisilla on tässä vain pieni hienosäädön mahdollisuus, ei juuri muuta.
– Käytännössä Suomen maatalouspolitiikan suunnasta määrätään Brysselissä. Siellä myös näköjään halutaan muuttaa Suomen metsät luonnonsuojelualueiksi, se on estettävä, Hakkarainen sanoo.
EU rajoittaa Suomen metsien hyödyntämistä
Hakkaraista harmittaa erityisesti se, että EU:ssa ei tunneta Suomen olosuhteita. Hakkarainen onkin asettanut tavoitteekseen nostaa Euroopan parlamentissa esille parempaa maa- ja metsätaloudellista tietotaitoa. Nykyisin EU jo rajoittaa suomalaisten mahdollisuuksia hyödyntää metsävarallisuuttaan.
– EU:ssa ei ymmärretä pohjoisen maatalousalueen erityispiirteitä, ja siksi Suomeen kohdistuvat päätökset ovat yleensä huonoja. Suomessa on korkeatasoista metsänhoidollista osaamista, ja sen seurauksena metsämme ovat erittäin hyvässä kunnossa. Metsien kasvu on hoidettu vastuullisesti, joten meillä olisi mahdollisuus käyttää metsiämme jopa enemmän kuin nyt tehdään, Hakkarainen sanoo.
Äskettäin kahdeksan EU-jäsenvaltiota allekirjoitti julkilausuman, jossa esitetään EU-budjetista käytettäväksi vähintään 25 prosenttia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hakkarainen pudistelee päätään esitykselle.
– Tuo on täysin järjetön vaatimus tilanteessa, jossa pelkästään Kiinan ja Intian päästöt kasvavat vuosittain enemmän kuin Suomen kokonaispäästöt ovat. Ilmastonmuutos näyttää olevan vain uusi keino kerätä kansalaisilta rahat pois.
Suomen maataloustuotteet maailman parhaita
EU:n lainsäädäntöjärjestys on erilainen kuin Suomessa. Silti myös EU-parlamentissa lainsäädäntöehdotukset käsitellään valiokunnissa samaan tapaan kuten Suomessakin.
Hakkarainen on itse toiminut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa vuodesta 2015 saakka. Hän aikoo hakeutua vastaavia asioita käsittelevään valiokuntaan myös EU:ssa.
Hakkarainen haluaa palauttaa Suomeen päätösvaltaa maataloustukipolitiikasta päättämiseen.
– Tilanne on sitä parempi, mitä enemmän saamme jatkossa itse päättää Suomen maatalouden tukemisesta. Suomen pohjoinen maatalousalue on aivan erilainen kuin Keski-Euroopassa ja ymmärrämme varmasti täällä paremmin, miten maataloutta pitäisi kehittää.
Hakkarainen nostaa esille Suomen maataloustuotteiden korkean laadun.
– Suomalaiset tuotteet ovat maailman parhaita. Se on pitkälti seurausta luonnon puhtaudesta. Vaikka meillä kasvukausi on lyhyt, talvikaudella pakkanen jäädyttää maaperän, jolloin routa tappaa bakteerit. Puhtaasta maasta saadaan puhdasta ruokaa.
EU:n pakotepolitiikka haitallista Suomelle
Hakkarainen harmittelee, että Suomi ei ole toistaiseksi onnistunut pitämään puoliaan EU:ssa, vaan unionissa suomalaisilta kuoritaan ”kermat päältä.”
– Suomalaiset ovat ehkä päässeet niihin pöytiin, joissa tehdään päätöksiä, mutta Suomen kannalta hyviä päätöksiä ei vain ole onnistuttu tekemään, kuten on nyt nähty. Olemme aivan liian kilttejä, vaikka Suomi on vuodesta toiseen EU:n nettomaksaja.
Nettomaksu kuvaa tilannetta, jossa jäsenvaltio maksaa EU:lle enemmän rahaa kuin unioni jäsenvaltiolle. Vuonna 2017 Suomen nettomaksu EU:lle oli jopa 275 miljoonaa euroa, joten pikkurahoista ei ole kyse.
Hakkarainen myös muistuttaa, että vientitaloudesta riippuvainen Suomi on kärsinyt pahasti EU:n Venäjään kohdistuvasta pakotepolitiikasta.
– Kun EU halusi panna kaupan poikki Venäjän kanssa, niin nämä pakotteet ovat iskeneet kaikista voimakkaimmin juuri Suomeen. Idänkaupan tyrehtymisen seurauksena olemme menettäneet ison summan rahaa.
– Venäläisissä kaupungeissa asuu miljoonia ihmisiä. Kyllä niihin menisi suomalaisia tuotteita vaikka kuinka paljon, jos vain saisimme takaisin mahdollisuudet tehdä kauppaa venäläisten kanssa, Hakkarainen sanoo.
Rajat ovat rakkautta omia kansalaisia kohtaan
EU:n keskeisiin periaatteisiin kuuluu työvoiman vapaa liikkuvuus, joka takaa EU-kansalaisille muun muassa oikeuden hakeutua työtehtäviin minne tahansa unionin jäsenvaltioon ilman muodollisia lupamenettelyitä.
Vapaan liikkuvuuden suosio on viime vuosina heikentynyt samalla, kun EU on osoittautunut kykenemättömäksi valvomaan ulkorajojaan. Vapaaseen liikkuvuuteen kyllästyminen oli myös keskeinen syy Britannian EU-eron taustalla.
Hakkarainen haluaa EU-parlamentissa purkaa vapaata liikkuvuutta ja palauttaa jäsenvaltioille valtaa omien rajojensa valvomiseen.
– Rajat ovat rakkautta valtion omia kansalaisia kohtaan. Vapaa liikkuvuus on tuonut mukanaan ongelmia, jotka ovat kaikkien tiedossa. Näitä ongelmia ei voida ratkaista pelkästään palkkaamalla lisää poliiseja ja viranomaisia, Hakkarainen sanoo.
EU-parlamentissa hän haluaa olla mukana kehittämässä EU:ta takaisin väljän kauppaliiton suuntaan, jolloin samalla unionin määräysvaltaa puuttua jäsenvaltioidensa asioihin vähennetään.
– Liittovaltiokehitys on pysäytettävä ja valta palautettava takaisin kansallisvaltioille.
SUOMEN UUTISET