

LEHTIKUVA
Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – ”Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”
Suomeen jätettiin viime vuonna 32 476 turvapaikkahakemusta. Kiihkein kuukausi oli syyskuu, jolloin hakemuksia jätettiin lähes 11 000. Näistä yli 9 000 oli irakilaisia. Suuri osa irakilaisista saapui Suomeen Belgiasta, joka jäädytti irakilaisten turvapaikkahakemusten käsittelyn. Hiukan myöhemmin Suomi teki samoin arvioidakseen Irakin (ja Somalian) turvallisuustilanteen uudelleen.
Tulijavirta hiljeni loppuvuotta kohden. Marraskuussa turvapaikanhakijoita oli n. 5 700 ja joulukuussa n. 1 800.
– On kuitenkin huomattava, että joulukuunkin tulijamäärä on suurempi kuin vuoden ensimmäisen viiden kuukauden määrät yhteensä, Työmiehen tuumaustunnilla puhunut perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho huomauttaa.
– Eniten tulijavirran hiljentymiseen on vaikuttanut useiden muiden EU-maiden päätös ottaa rajavalvonta uudelleen käyttöön. Rajavalvonta ainakin periaatteessa pakottaa tulijat hakemaan turvapaikkaa niistä maista, joiden kautta liikenne on tähän asti kulkeutunut Suomeen.
Sisäministeriön arviot kyseenalaisia
Rajavalvonnan palauttaminen Schengen-alueella on Halla-ahon mielestä kuitenkin tilapäinen keino.
– Jos kauttakulkureitti avautuu uudelleen, Suomeen tulevien määrä todennäköisesti palaa hyvin korkealle tasolle. Välimeren yli tuli pelkästään tammikuussa 60 000 ihmistä, joten paine ei ole vähenemään päin.
– Suomessa sisäministeriö on arvioinut, että noin 30 % viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista saisi oleskeluluvan. Media on toistellut tätä lukua kyseenalaistamatta, ja kustannusarviot on rakennettu sen pohjalle. Arvio on kuitenkin erittäin kyseenalainen. Se perustuu aiempien vuosien lukuihin, mutta aiempina vuosina paljon suurempi suhteellinen osuus tulijoista on saapunut turvallisista maista. He ovat pitäneet myönteisten päätösten osuuden pienenä, Halla-aho varoittaa.
77 prosentille irakilaisista myönteinen päätös
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2014 1 346 myönteistä ja 2 050 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Myönteisten päätösten osuus oli reilu kolmannes.
– Irakilaisia koskevia päätöksiä oli kuitenkin vain 717, ja somaleja vain 239. Hakijoissa oli suhteellisen paljon esimerkiksi albaaneja, länsiafrikkalaisia, pohjoisafrikkalaisia ja ukrainalaisia, joista melkein kaikki saivat kielteisen päätöksen. Jos Dublin-tapaukset ja ilmeisen perusteettomat hakemukset jätetään laskuista, irakilaisten hyväksymisprosentti oli 77 %, Halla-aho muistuttaa.
Paluu vain vapaaehtoisesti
Halla-aho epäilee, onko kielteisen päätöksen saaneitakaan saatu poistettua maasta. Irak ei ota vastaan kansalaisiaan, jos nämä eivät palaa vapaaehtoisesti.
– Viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 72, Halla-aho luettelee.
– Irakin turvallisuustilanteen uudelleenarviointi ei siis näytä ainakaan vielä vaikuttaneen turvapaikkapäätöksiin. Päinvastoin, irakilaisten hyväksymisaste on vain noussut! Viime vuonna maahan saapui n. 32 500 turvapaikanhakijaa. Näistä irakilaisia oli 20 500, somaleja n. 2 000 ja afgaaneja n. 5 200. Yhteensä näiden maiden kansalaisia tuli 27 700 eli 85 % kaikista turvapaikanhakijoista.
”Suomeen asti päässeet saavat jäädä”
Halla-aho huomauttaa, että jos hyväksymisprosentti pysyy samana kuin viime vuonna, irakilaisista saa oleskeluluvan 17 500, somaleista 1 940 ja afgaaneista 3 700.
– Yhteensä oleskeluluvan saisi siis viime vuonna tulleista irakilaisista, somaleista ja afgaaneista reilu 23 000 eli noin 70% kaikista hakijoista. Tämän päälle tulisivat muita kansallisuuksia koskevat myönteiset päätökset.
– Luvuissa on lisäksi huomioitava se seikka, että sekä Dublin-palautukset että muut palautukset toimivat EU:ssa ja Suomessa erittäin huonosti. Edes kielteisen päätöksen saaneita ei käytännössä pystytä palauttamaan, jos nämä eivät halua lähteä. On siis syytä olettaa, että jotakuinkin kaikki Suomeen asti päässeet myös jäävät tänne.
Halla-aho kävi läpi siirtolaiskysymystä torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho ja Tavio tuumaustunnilla torstaina – aiheina turvapaikkatilanne ja asedirektiivi

Mäkelä: Turvapaikanhakijoiden maksettava oleskelu- ja paluukustannuksensa omista varoistaan

Lehto: Perusteettomasti maksetut vastaanottorahat perittävä takaisin

Tavio: Hallituksen syytä valmistautua käyttämään ”rajat kiinni” -vaihtoehtoa

Ikätestin tulos: 60 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista paljastui aikuisiksi

Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa

Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille

Halla-aho: ”Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”

Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti
Viikon suosituimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.

Saksan liittokansleri haluaa eroon 80 prosentista Saksassa asuvista syyrialaisista – paha mieli purkautui välittömästi punavihreässä kuplassa
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.

Jopa 1,57 miljardia Suomesta ulkomaille: Maahanmuuttajien rahalähetykset kasvussa, epäviralliset siirrot jäävät piiloon
Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma omistaa useita Hitas-asuntoja – samaan aikaan SDP vaatii omistuksille rajoituksia
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.

Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas menetti Facebook-tilinsä – epäilee poliittista motiivia
Perussuomalaisten poliitikko Aki Mäkipernaa kertoo, että Facebook poisti hänen tilinsä viime viikonloppuna. Hän arvioi, että taustalla voi olla poliittisesti motivoituneita ilmoituksia.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










