Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Purra: Turvallisuusuhat muuttuvat monimutkaisemmiksi – hybridivaikuttamiseen on varauduttava

Eduskunta kävi tänään keskustelun sisäisen turvallisuuden selonteosta. Hallintovaliokunta käsitteli selontekoa ja antoi myös kritiikkiä selonteon puutteista.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra huomautti puheessaan, että globaalin turvallisuusympäristön muuttuessa perinteiset uhat pysyvät, mutta muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, kun samaan aikaan kokonaan uudet uhat haastavat viranomaistoimintaa. Resurssien onkin Purran mukaan kohdistuttava oikeisiin asioihin ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö on pidettävä ajan tasalla.

– Nyt näin ei ole, ja valiokunta nostaa esille useita epäkohtia ja korjaustarpeita.

– Hallintovaliokunta on toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota sisäministeriön hallinnonalan eri sektorien rahoitusvajeeseen. Suomen pysyminen turvallisena maana edellyttää merkittävää panostusta sisäisen turvallisuuden palveluihin ja henkilöstöön, rajalla, poliisissa, hätäkeskuksessa, pelastustoimessa ja muualla, Purra lisäsi.

Muuttoliikettä käytetään välineenä

Hallintovaliokunnan mietintö on valmistunut 10. joulukuuta. Nyt tilanne on entistä akuutimpi ja monet valiokunnan esiin nostamat ongelmat avautuvat huomattavasti konkreettisemmin.

Valiokunta korostaa muun muassa, että hybridivaikuttamiseen on monilla tavoin varauduttava. Hybridioperaatiot on havaittava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ne voidaan tehokkaasti estää. Ne pitää tunnistaa nimenomaan hybridioperaatioiksi.

– Muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita voidaan käyttää valtiollisen hybridivaikuttamisen välineenä. Tällaisesta on valitettavasti kokemusta myös Suomessa, ja uhat ovat kasvaneet, Purra huomautti.

Lisäksi Purran mukaan sellaiset kiinteistö- tai yritysostot, joilla ei ole liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöön liittyvää logiikkaa, on kyettävä estämään, sillä vihamieliset toimijat kartoittavat kybertoimintaympäristössä kriittisiä toimintoja ohjaavia järjestelmiä haavoittuvien kohteiden tunnistamiseksi.

Toimivaltuudet ja resurssit turvattava

Siitä huolimatta, että valmiuslain uudistamistyö on käynnistetty, on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet ja resurssit hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi normaalioloissa. Nyt näin ei Purran mukaan ole.

– Kyberrikollisuus aiheuttaa tulevaisuudessa lähes yhtä merkittävän uhan sisäiselle turvallisuudelle kuin perinteinen rikollisuus, joka myös siirtyy kasvavassa määrin verkkoon. Poliisin tosiasialliset mahdollisuudet kyberrikollisuuden torjuntaan on turvattava. Myös kansainvälistä yhteistyötä on edelleen tehostettava.

Katujengi-ilmiötä ei ole käsitelty

Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan panostetaan nykyistä voimakkaammin.

Hallintovaliokunta pitääkin selonteon merkittävänä puutteena, ettei siinä juurikaan käsitelty Suomessakin esiin noussutta katujengi-ilmiötä eli samankaltaista toimintaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin erityisen huolestuttavana ilmiönä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten rikollisten jengiytyminen.

– Polarisaatio ja segregaatiokehitys ruokkivat yhteiskunnallista levottomuutta, joka vahvistaa jengiytymistä, väkivaltaisten ääriliikkeiden houkuttelevuutta ja terrorismin uhkaa. Valiokunta toteaa, että osalle siirtyminen laillisen yhteiskunnan ulkopuolelle voi olla tietoinen valinta, Purra totesi.

Suomessa olevien terrorismikytkökset kasvussa

Valiokunnan mielestä selonteoissa on syytä kiinnittää enemmän huomiota terrorismiin kytkeytyvän liikehdinnän Suomeen ja sen lähialueille aiheuttamaan turvallisuusuhkaan.

– Terrorismin torjunnassa onnistuminen edellyttää toimivaa ja ajantasaista lainsäädäntöä. Kykyä torjua uhkia tulee ylläpitää aktiivisesti sekä kansallisin että kansainvälisin toimin. Suomen terrorismirikossääntelyn ei pidä poiketa esimerkiksi muiden Pohjoismaiden sääntelystä.

Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilöitä on tällä hetkellä noin 390. Valtaosa kohdehenkilöistä kytkeytyy radikaali-islamistiseen ideologiaan. Mietinnössä kuvataan, että radikaali-islamistinen terrorismi muodostaa myös globaalisti merkittävimmän terrorismin uhan. Suomen kohdehenkilöistä yhä suurempi osa kytkeytyy entistä suoremmin kansainväliseen terrorismiin ja on osallistunut esimerkiksi aseelliseen konfliktiin tai saanut terroristista koulutusta.

Valiokunta on jo aiemmin todennut, että Suojelupoliisin arvion mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueelta Suomeen palaavat todennäköisesti jatkavat toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, sukupuoleen katsomatta.

Turvapaikkajärjestelmä kuntoon

Maahanmuuttajien puutteellinen kotoutuminen voi johtaa jopa varjoyhteiskuntien syntymiseen, mikä heikentää sisäistä turvallisuutta monella tapaa.

Purra totesikin, että Suomessa pitää lisätä kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuutta ja maahanmuuttajilta edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta.

– Toimivalla turvapaikkajärjestelmällä voidaan estää väärinkäytökset ja varmistaa kielteisen päätöksen saaneiden tehokas palauttaminen. Palautusjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi asianmukaisesti, mikä heikentää koko turvapaikkajärjestelmän legitimiteettiä.