Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen kirjoittamassa, tänään julkaistussa Suomen Perustan analyysissä Kuinka kalliiksi 1 000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee? käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä Afganistanista otettavat humanitaariset maahanmuuttajat todellisuudessa maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle.

Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista ja Talibanin nousu valtaan on nostanut runsaasti keskustelua siitä, tulisiko länsimaiden lisätä humanitaarista auttamista alueella sekä pakolaiskiintiön mahdollisesta nostamisesta.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on jopa esittänyt pakolaiskiintiön tuplaamista tuhannesta kahteen tuhanteen. Hallituksessa Ohisalon puoluetoveri, ulkoministeri Pekka Haavisto puolestaan on julkisuudessa väläytellyt saaneensa ”8 000 avunpyyntöä” Afganistanista.

Pakolaiskiintiön nostamisesta on tehty erilaisia aloitteita ja hallitus on jo helpottanut perheenyhdistämisiä lähettämällä kriisialueelle ulkoministeriön virkamiehiä.

Hallituspuolueiden edustajilta on enimmäkseen kuultu esityksiä siitä, kuinka paljon ihmisiä tulisi siirtää Afganistanista Suomeen. Vähemmän on kuitenkin keskusteltu, paljonko humanitaarisen auttamisen hankkeet kustantavat suomalaisille veronmaksajille.

Jopa puoli miljoonaa euroa per tulija

Tutkija Samuli Salmisen kirjoittamassa, tänään julkaistussa Suomen Perustan analyysissä Kuinka kalliiksi 1000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee? käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä 1 000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa todellisuudessa maksaisivat suomalaiselle yhteiskunnalle.

Suomen Perusta on jo aiemmin laatinut laajan tutkimuksen humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannuksista, eli vaikutuksista julkiselle taloudelle alkaen Suomeen muuttamisen hetkestä aina kuolemaan tai Suomesta pois muuttamiseen saakka.

– Tutkimukseen perustuen voidaan esittää karkea arvio, että yhdestä ainoasta Afganistanista Suomeen muuttavasta henkilöstä veronmaksajalle syntyvä keskimääräinen nettokustannus on ainakin 500 000 euroa. Yhden ihmisen osalta nettovaikutus julkiselle taloudelle on siis negatiivinen ainakin puoli miljoonaa euroa. Summa voi kasvaa perheenyhdistämisten myötä miljoonaan euroon, Salminen toteaa.

– Yhden Afganistanista Suomeen muuttavan henkilön keskimääräinen kustannus on siis 500 000 euroa. Jos muuttajien määrä kerrotaan tuhannella, tulijoiden hintalapuksi tulee puoli miljardia euroa.

Humanitaariset tulijat maksavat vain vähän veroja

Suomessa on saatavilla kattavasti viranomaistietoa siitä, kuinka paljon kukin ihminen saa erilaisia tulonsiirtoja ja tukia ja toisaalta kuinka paljon maksaa veroja.

Suomen Perustan aiemmin tekemässä tutkimuksessa on selvitetty, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuuttaja kontribuoi eli osallistuu verojen maksamiseen – ja toisaalta kuinka paljon käyttää erilaisia palveluja ja saa tukia. Tutkimustiedon mukaan humanitaariset maahanmuuttajat pärjäävät keskimäärin heikosti.

Jos Suomi siis ottaa Afganistanista tuhat turvapaikanhakijaa lisää, on kustannus veronmaksajille keskimääräisesti puoli miljardia euroa.

Tilastollisesti kantaväestöön verrattuna Lähi-idästä ja sen lähialueilta, kuten Afganistanista, tullut maahanmuuttaja maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin mitä saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita.

Tutkimustieto kertoo myös, että maahanmuuttajan tilanne ei parane edes ajan kanssa.

– Useiden tutkimusten mukaan humanitaarisen maahanmuuttajan pärjääminen jää kauaksi kantaväestöstä jopa kahdenkymmenen maassaolovuoden jälkeen, kun tarkastellaan esimerkiksi työllisyyttä, työtuloja maksettuja veroja tai saatuja tukia, Salminen kertoo.

Heikko pärjääminen jatkuu toisessa sukupolvessa

Maahanmuuttajien heikko pärjääminen jatkuu myös toisessa sukupolvessa: yli 50 prosenttia eli enemmän kuin yli puolet humanitaaristen maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä lapsista saa toimeentulotukea vielä 20-vuotiaana.

Tulokset ovat siis heikkoja myös maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä, jotka ovat syntyneet Suomessa ja käyneet läpi suomalaisen peruskoulujärjestelmän.

– Kun verrataan suomalaisen kantaväestön 20-vuotiaisiin, niin voidaan huomata, että maahanmuuttajien heikko pärjääminen periytyy myös seuraavaan sukupolveen.

Vain pienellä määrällä maahanmuuttajia on ylipäätään positiivisia vaikutuksia julkiselle taloudelle, ja pääsääntöisesti turvapaikanhakijoina tulleet vain pahentavat Suomen kestävyysvajetta

Tutkimustulosten perusteella johtopäätös on siis selkeä: humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja avun keskittäminen pakolaisleireille olisi kaikkia osapuolia hyödyttävä win-win-ratkaisu, koska rahaa säästyisi enemmän suomalaisten palveluihin ja pakolaisleireillä olisi mahdollisuus auttaa isompaa joukkoa ihmisiä.

SUOMEN UUTISET