Hallitus palauttaa keliakiakorvauksen – painotus alaikäisissä ja alemman tulotason aikuisissa

Eduskunnan keliakiaverkosto kokoontui torstaina eduskunnassa. Verkoston puheenjohtajaksi valittiin Jaana Strandman ja varapuheenjohtajaksi Timo Suhonen (sd.). Uusi puheenjohtaja Strandman jätti hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen keliakiakorvauksen toimeenpanosta.

Keliakiaverkosto muodostuu eduskuntapuolueiden nimeämistä kansanedustajista ja Keliakialiiton edustajista. Verkostossa käsitellään keliakiaa sairastavien elämään vaikuttavia sosiaali- ja terveyspoliittisia asioita. Tavoitteena on vaikuttaa siihen, että keliakian hyvän hoidon edellytykset yhteiskunnassa on mahdollista toteuttaa. Verkosto toimii Keliakialiiton ja päättäjien välisenä tiedonvaihto-, keskustelu- ja vaikuttamiskanavana.

Hallitusohjelmassa todetaan, että keliakiakorvaus palautetaan painottaen alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia.

– Olen tehnyt asianomaiselle ministerille 24.10.2023 kirjallisen kysymyksen koskien sitä, miten keliakiakorvaus tullaan toimeenpanemaan ja millä aikataululla keliakiakorvaus otetaan käyttöön. Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajina ovat minun lisäkseni Timo Suhonen ja Sari Tanus, kertoo keliakiaverkoston puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Hoitamaton keliakia kuormittaa terveydenhuoltoa

Tällä hetkellä yhteiskunta tukee ainoastaan keliakiaa sairastavien lasten ruokavaliohoitoa. Keliakiaa sairastavat lapset ovat oikeutettuja perusvammaistukeen. Kun lapsi täyttää 16 vuotta, tuki loppuu.

– Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, joka vaatii hoitoa jokaisena päivänä. Hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia kuormittaa terveydenhuoltoa ja altistaa kalliille lisäsairauksille, kuten suolistosyövälle, lapsettomuudelle, osteoporoosille ja siitä aiheutuville lonkkamurtumille. Hoitamattomilla keliaakikoilla on jopa 30 % muuta väestöä enemmän masennusta ja muita psykiatrisia oireita.

Lääkehoitoa ei ole olemassa

Keliakiaan ei ole olemassa lääkehoitoa, vaan sen ainoa hoitomuoto on elinikäinen ja ehdottoman tarkka sekä yksilölle kallis gluteeniton erityisruokavalio. Tämän vuoksi korvauksen maksaminen on perusteltua ja yhdenvertaista suhteessa muihin autoimmuunisairauksiin. Keliakiakorvausta maksetaan esimerkiksi Norjassa 105 €/kk, Kreikassa 100 €/kk ja Belgiassa 38 €/kk (v. 2022). Suomessa ei tällä hetkellä makseta tukea sairauden hoitoon yli 16-vuotiaille keliakiaa sairastaville.

– Suolistosyövän hoito maksaa yhteiskunnalle noin 72 000 euroa. Tällä summalla maksettaisiin yhdelle henkilölle keliakiakorvausta (38 €/kk) 158 vuoden ajan. Lonkkamurtuman hoito kustantaa 30 000 euroa, ja tällä summalla maksettaisiin keliakiakorvausta yhdelle henkilölle 66 vuoden ajan.

– Oikealla hoidolla keliakian lisäsairauksien riski laskee samalle tasolle kuin muilla ihmisillä ja sairastava pysyy työ- ja toimintakuntoisena. Keliakian ainoa hoito on lääkärin määräämä ehdottoman tarkka, mutta kallis gluteeniton erityisruokavalio, Strandman sanoo.