

LEHTIKUVA
Hallitus sekoilee EU:n maa- ja metsätalouden ennallistamisvaatimusten kanssa – vievätkö punavihreät keskustaa jälleen?
Perussuomalaiset vaati eduskunnan kyselytunnilla vastauksia siihen, aikooko hallitus estää miljardilaskun suomalaisille tuovan EU:n ”luonnonennallistamisprojektin”, jossa suomalaisia metsiä ja turvepeltoja pitäisi käytännössä palauttaa sotien jälkeiseen tilaan. Tällä olisi arvioiden mukaan vakavia taloudellisia vaikutuksia puhumattakaan huoltovarmuustekijöistä, jos turvepeltoja jouduttaisiin poistamaan käytöstä.
– EU ei yllätä! Uusimpana osana vyörytystä EU:n komissio on tekemässä luonnon ennallistamisesta pakollista ja kolmasosa Suomesta eli yli 12 miljoonaa hehtaaria pitäisi palauttaa kohti luonnontilaa, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa tylytti.
Elomaa huomautti, että Ruotsin valtiopäivät torppasi EU:n esityksen heti alkujaan. Hallituksen kanta on ollut korkeintaankin kriittinen tai sekava. Elomaa yrittikin kysellä selkeän kannan perään hallitukselta.
Täysin ristiriitaiset vastaukset
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) vastasi, että on välttämätöntä suojella suomalaisen luonnon tilaa. Siksi hallitus on Ohisalon mukaan katsonut, että EU:n esittämiä toimia tullaan tarvitsemaan.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) puolestaan vastasi, ettei hallitus tule hyväksymään sellaista esitystä, joka toisi miljardilaskun kansantaloudelle.
Kurvinen huomautti, että nyt vasta alkavat neuvottelut.
Paluu esiteolliseen aikaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle ristiriitaiset vastaukset eivät tulleet yllätyksenä.
– Kuten arvelinkin, niin kahden ministerin välillä on selvä epäsynkronia tässä asiassa. Niinpä minä kohdistan kysymykseni pääministerille, joka vastaa koko hallituksen toiminnasta, Purra totesi.
Purra kuvasi, että ennallistamisessa on tarkoitus laittaa luonto sellaiseen tilaan, kun se on ollut sotien jälkeen tai jopa esiteollisena aikana.
– Miljardikustannukset eivät riitä. Muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto on arvioinut, että mikäli talousmetsiin ei saisi koskea, kustannukset ovat korkeammat kuin esimerkiksi Fortumin Uniper-seikkailusta – jopa kuusi miljardia! Purra huomautti.
Kanta on ”kriittinen”
– Miten ruotsi on luonut tästä kriittisen linjan, mutta suomi ei? Purra tivasi pääministeri Sanna Marinilta (sd).
Marinin mukaan hallitus lähtee siitä, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä ja että hallitus suhtautuu esitykseen ”kriittisesti” sekä pyrkii vaikuttamaan siihen.
Selkeää vastausta ei siis saatu.
PS-kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa, Toimi Kankaanniemi, Lulu Ranne ja Jani Mäkelä avaavat metsien ennallistamiskysymyksen rajuja vaikutuksia Suomelle ja metsänomistajille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- miljardilasku ennallistamistavoite Antti Kurvinen Luonto Maria Ohisalo Riikka Purra Sanna Marin Ritva ”Kike” Elomaa Maa- ja metsätalous Turve Ruotsi Huoltovarmuus perussuomalaiset hallitus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Petri Huru: EU:n uusimmat vaatimukset iskevät Suomen maa- ja metsätalouteen

Immonen: Ruuan- ja energiantuotannon huoltovarmuus turvattava – ”Isänmaan etu kaiken muun edelle”

Purra: Suurin suomalaisiin metsiin kohdistuva uhka tulee EU:sta, ilmastovaatimukset menneet liian pitkälle – ”Peli pitää viheltää poikki”

Purra: EU:n uudet metsien ”ennallistamisvaatimukset” ovat hulluja

Peltokangas: Hallitus myöntää itsekin – ilmastostrategia vie suomalaisten rahat ja työt

EU:n maa- ja metsätalouteen liittyvien asetusten yhteisvaikutus selvitettävä

Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Huoltovarmuuden tarkoitus on turvata kaikki perustarpeet: ”Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle”

Välikysymys ennallistamisasetuksesta – Purra: Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa Ponssen moto tai muukaan kato, vaan Euroopan unioni
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














