Hallitus on vastannut ensimmäiseen välikysymykseen, joka koski koulutusleikkauksia. Hallituksen puheenvuoron esitti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Grahn-Laasosen mukaan Suomi ei voi enää kehittää koulutusjärjestelmäämme lisäämällä menoja.
– On pakko pohtia, miten saamme parempia tuloksia niukemmilla resursseilla. On kehitettävä toimintatapoja, on uudistettava, Grahn-Laasonen toivoi.
Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) puhui opposition puolesta välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana. Entinen opetusministeri muisteli onnellisia aikoja, jolloin hän oli saanut esittää yhtenä vuonna 60 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen.
– Olin silloin onnellinen opetusministeri, Gustafsson muisteli.
Grahn-Laasosen harmitteli sitä, kuinka maamme oppimistulokset heikkenevät ja 15-vuotiaamme osaavat vähemmän kuin ennen.
– Oppimistulosten heikkeneminen ei ole hidastunut, vaikka käytämme koulutukseen ja tutkimukseen tänä päivänä enemmän euroja kuin koskaan, Grahn-Laasonen vertaa.
Raha ei siis sinänsä ratkaise, vaan tekemisen laatu.
Koulutusjärjestelmän uudistaminen on tälle hallitukselle – vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa ja säästöjen keskellä – hyvin innostava tehtävä. Hallitusohjelmamme osaamista ja koulutusta koskeva visio on tehdä Suomesta maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Haluamme, että suomalainen koulutus uudistuu, jotta voimme tulevaisuudessakin olla koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa, Grahn-Laasonen visioi.
Hallitus haluaa uudistaa peruskoulun 2020-luvulle. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön ensi syksynä. Osaamisen ja koulutuksen kuuden kärkihankkeen ja 19 toimenpiteen avulla tavoitellaan pysyvää muutosta suomalaiseen koulutukseen. Hankkeiden toteuttamiseen sijoitetaan 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.
Veli-Pekka Leskelä
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 76 prosenttia kymmenessä vuodessa, kertoo oikeusministeriö. Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu selittää koko vankimäärän kasvusta jopa neljä viidesosaa. Suomen 3 900 vangista nyt 950 eli joka neljäs on ulkomaalainen.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
