

Taidemaalari Salomon van Ruysdaelin näkemys 1600-luvun Alankomaista. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Tänään taitetaan peistä metsistä ja niiden hiilinieluista tai nielujen puuttumisesta, mutta ei mitään uutta auringon alla. Jo 1600-luvulla käytiin kiivasta keskustelua luonnon ja ilmaston muuttumisesta.
Euroopassa elettiin tuolloin ”Pientä jääkautta” (n. 1350–1850). Sen vaikutuksesta talvet kylmenivät ja satojen heikentyessä yhteiskunnat kokivat rajuja mullistuksia, kertoo Fokus-media.
Erityisesti vuodet 1695-1697 olivat Pohjois-Euroopassa harvinaisen kylmiä. Suomessakin viljasadot jäivät epätavallisen niukoiksi tai menetettiin jopa kokonaan. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa jopa kolmannes väestöstä kuoli tuolloin nälkään ja tauteihin.
Ilmasto muuttaa yhteiskuntia
1600-luvulla käytiin ideologinen kiista luonnon tilasta: piispa Godfrey Goodman näki luonnon rappeutumisen Jumalan rangaistuksena ihmisen synneistä, kun taas George Hakewill puolusti luonnon jatkuvaa kehittymistä ja ihmisen kykyä selviytyä teknologian avulla.
llmaston kylmenemisen syistä on eri teorioita, kuten auringon aktiivisuuden heikentyminen. Historioitsija Philipp Blomin mukaan kylmä kausi vaikutti yhteiskuntien kehitykseen, sillä seurauksena oli nälänhätää, levottomuuksia ja jopa noitavainoja.
Samaan aikaan se kuitenkin vauhditti tieteellistä vallankumousta, teollistumista sekä mahdollisti tiedon ja valistuksen leviämisen yhä laajemmille kansalaispiireille.
Ei uutta auringon alla
Karkeasti ottaen on olemassa kolme tapaa suhtautua ilmastonmuutokseen ja päästöjen vähentämiseen. Ensimmäinen ajatussuunta kannattaa kulutuksen vähentämistä ja paluuta yksinkertaisempaan elämään. Toinen joukko ajattelee päin vastoin ja uskoo, että vihreä kasvu ja uusi teknologia ratkaisevat ongelman. Kolmas yhteenliittymä haluaa jatkaa vanhaan malliin.
Ensimmäiset suhtautuvat epäluuloisesti liialliseen teknologiauskoon ja katsovat, että kasvuajattelu koituu kohtaloksemme. Toiset eivät näe muuta ulospääsyä ongelmasta kuin teknologisen kehityksen. Kolmas ajatussuunta ei pidä ihmisen vaikutusta ilmastoon todellisena saatikka kohtalonkysymyksenä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- teknologiausko kasvuajattelu nälänhädät Yhteiskunnan kehitys George Hakewill Godfrey Goodman Philipp Blom Pieni jääkausi teollinen vallankumous vihreä kasvu levottomuudet valistus hiilinielu päästöt
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Maahanmuuttoteollisuus on ollut hyvää bisnestä: Vastaanottokeskusfirma jakoi miljoonaosinkoja omistajilleen
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Woke ei kannata: Nike toisti edeltäjiensä virheet – yhtiö menetti 220 miljardia arvostaan
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Veronmaksajat ovat rahoittaneet muslimiyhteisöjä miljoonilla – yksi islamilainen järjestö meni ulosottoon lähes puolen miljoonan avustusten jälkeen
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEA:n kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.

Tuore tutkimus: Vasemmisto on liikkunut 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin oikeisto oikealle
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.

Tutkimus: Norjassa lapsiperheet välttelevät maahanmuuttajavaltaisia asuinalueita – varsinkin tyttölasten vanhemmat
Norjalaistutkimuksen mukaan lapsiperheet yrittävät välttää niitä Oslon asuinalueita, joilla asuu paljon ei-länsimaisia maahanmuuttajia. Erityisen tarkkoja asuinympäristöstään ovat sellaiset vanhemmat, joilla on tyttöjä.

Mielenosoittajat kahlasivat mereen vastustamaan laittomasti maahan tulevien saapumista Britannian Portsmouthiin: ”Nyt riittää!”
Ranskan rannikkovartiosto seurasi Normandiasta lähtenyttä kumivenettä kymmenen tunnin ajan puuttumatta sen matkaan. Poikkeuksellisen pitkän ylityksen jälkeen Britannian viranomaiset toivat Portsmouthiin 140 laittomasti maahan tullutta henkilöä.

Britannian sisäministeriön entinen virkamies: Vain yksi sadasta turvapaikkahakemuksesta on aito
Sadoilla irakilaisilla turvapaikanhakijoilla on ollut suhde samaan pääministerin tyttäreen. Monikuluiset bangladeshilaiset kertovat puolestaan kuuluneensa saman puolueen ylimpään johtoon. Turvapaikkajärjestelmä on siten ”valtava petos”, sanoo entinen Britannian sisäministeriön virkamies The Timesin julkaisemassa haastattelussa.

Vaihtoehtopuolueen suurmenestys Saksi-Anhaltin vaaleissa aiheutti Saksassa poliittisen maanjäristyksen
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.

Polttoaineiden hinnat kuohuttavat – PS:n Vigelius ja SDP:n Lindén sanasodassa
Viime viikkoina polttoaineiden hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi eniten tankattu bensiini 95 maksoi elokuussa keskimäärin 2,1 euroa litralta ja dieselin keskihinta oli elokuussa peräti 2,3 euroa litralta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää













