

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Immonen ja Puisto: Elvytysrahasto lisää Suomen yhteisvastuita EU:ssa – ”Suomelle lankeaa maksajan rooli”
Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Sakari Puisto ovat huolissaan jatkuvasti lisääntyvistä EU-takausvastuista, komission ehdottamasta uudesta elvytysrahastosta ja EU:n yhteisvastuiden kasvattamisesta.
Erilaisia EU-yhteisvastuita kyhätään koronakriisin varjolla kasaan ennätysvauhtia. Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa hyväksyttiin 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi sekä 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle. Lisäksi yhteisvastuita on Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan keskuspankin kautta.
Askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia
Viimeisimpänä EU-komissio ehdotti, Saksan ja Ranskan aloitteesta, että EU rakentaisi yhteiseen budjettiin nojaavan 750 miljardin euron elvytysrahaston, jonka komissio kokoaisi lainaamalla rahaa markkinoilta. Kyseinen velkarahapotti ohjattaisiin pahimmin koronapandemiasta kärsineille maille. Pääosa, 500 miljardia, olisi jäsenmaille vastikkeetonta avustusta ja 250 miljardia lainaa.
– Yhteiseen budjettiin perustuva EU:n velanotto tarkoittaisi merkittävää komission vallan ja yhteisvastuiden kasvua. Käytännössä elpymisrahaston perustaminen olisi käänteentekevä askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia ja vastoin perussopimuksen no bailout -periaatetta eli sitä, ettei Euroopan unioni tai sen jäsenvaltio ole vastuussa toisen jäsenvaltion sitoumuksista eikä ota niitä vastatakseen (SEUT 125 -artikla), Olli Immonen ja Sakari Puisto toteavat.
Suomi joutuu ottamaan velkaa taatakseen muiden jäsenmaiden vastuita
– Järjestelyssä Suomen rooli on jälleen toimia maksajana – kuten tähänkin asti EU:n tukimekanismien kohdalla. Tämä mahdollistaa jo ennen koronakriisiä velkaantuneiden maiden ylivelkaantumisen jatkumisen ainakin tilapäisesti sekä yhtäältä Suomen kaltaisten talouksien lisävelkaantumisen ja riskien kasvun.
Suomen velka kasvaa ilman takausvastuitakin
Immonen ja Puisto avaavat, että kun velka on yhteisen EU-budjetin yhteydessä, jäsenmaat ovat siinä takaajina.
– Samalla Suomen jäsenmaksuosuudet jatkossa kasvaisivat EU:n yhteislainojen takaisinmaksamiseksi. Käytännössä Suomi tulee ottamaan siis itse lisää velkaa niiden maksamiseksi.
– Asetelma on Suomen kannalta hankala, sillä taloudenhoidossa riittää ongelmia omastakin takaa. Arvioiden mukaan Suomen julkinen velka kasvaa koronatoimien myötä muutenkin 20 miljardia euroa. Myös kuntasektorin tilanne on heikentynyt pitkään. Monet yritykset ovat vaikeuksissa, ja valtion takausvastuut rahoitusyhtiö Finnveran myötä ovat kasvaneet, kaksikko toteaa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseninä toimivat Immonen ja Puisto muistuttavat, että Suomella on perustuslain mukaan velvollisuus tarjota omille kansalaisilleen perusoikeudet ja turvata Suomen budjettisuvereniteetti.
– Suomen kohdalla kasvavat EU-vastuut voisivat riskien toteutuessa uhata perustuslaillisten velvollisuuksien toteuttamista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elvytysrahasto koronakriisi yhteisvastuut liittovaltiokehitys jäsenmaat valtionvelka Nettomaksaja Sakari Puisto Suomi perussuomalaiset hallitus Olli Immonen talous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

Halla-aho: Hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta – kriisiaikana eurosta on tulossa nilkkaan sidottu kivi, joka vetää Suomen mukanaan syvyyksiin

Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin

Emeritusprofessori Viren EU-tukipaketeista: Yhteisvastuu poistaisi markkinakurin, ja se on ainoa mekanismi, joka hillitsee vastuutonta velkaantumista

Kommentti: Suomen valtion lainsäädännöllinen pohja on tällä hetkellä epäselvä – EU:n lakeina toimii poliittinen tahto

PS-kansanedustajat: EU-komission 750 miljardin elpymisrahasto on avoimen valtakirjan lahjarahaa – ”Suomen tilanne on nyt vakava”

Halla-aho: On aivan sama, rahoitetaanko elpymisrahastoa jäsenmaksujen korotuksella vai verotuksella – ”Suomalainen maksaa laskun joka tapauksessa”

Ruotsin vaihtoehdot EU-kriisissä: EMU tai Svexit
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Mielenterveystyötä tekevä järjestö antoi 400 000 euron pääomalainan yksityiselle ravintolayhtiölle – samaan aikaan järjestöpomo valitettelee lisäresurssien puutetta
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.

Näkemiin, Woke! Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock kritisoi talouselämän politisoitumista – vetää tukensa yritysaktivismilta
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock arvostelee jyrkästi talouselämän politisoitumista ja ilmoittaa lopettavansa aktivismin tukemisen. Amerikkalainen finanssijätti kritisoi sekä demokraattien että republikaanien pyrkimyksiä ujuttaa politiikkaa eläkevarojen hallinnointiin. Yhtiön mukaan talouselämän politisoituminen uhkaa aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää asiakkaiden tuottoja. Yhtiö on ilmoittanut peruneensa tuen lähes kaikelle aiemmin tukemalleen yritysaktivismille. Yli 12 000 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivalla BlackRockilla on globaalia poliittista valtaa omistajaohjauksen kautta. Yhtiön linjamuutos merkitsee ratkaisevaa käännettä 2020-luvun alun woke-kapitalismin hulluista vuosista.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.