Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurz kertoo talouslehti Financial Timesille, että Euroopan tulee huolehtia tarkemmin ulkorajoistaan. Kurzin mukaan toinen vaihtoehto on Euroopan maiden keskinäiset rajatarkastukset. Hänen mukaansa Eurooppa pelaa tällä hetkellä ihmissalakuljettajien pussiin.
Kurzin mukaan Euroopan tulisi myöntää rehellisesti, että maahanmuutto Eurooppaan on tällä hetkellä liian suurta. Hänen mielestään monet Euroopan maat ovat jo nyt ylikuormittuneet lukuisten turvapaikanhakijoiden vuoksi. Kurzin mukaan välit Saksaan ovat kunnossa, vaikka Saksa onkin kritisoinut Itävallan tapaa tuoda turvapaikanhakijoita maiden väliselle rajalle.
– Yhteistyön puute ei ole ongelma. Ongelma on liian suuret määrät turvapaikanhakijoita, Kurz kertoo.
Itävaltakin taakan alla
Itävaltalaisten huolet ovat pakottaneet hallituksen toimimaan. Itävalta kiristi perheenyhdistämisohjelmansa sääntöjä tällä viikolla.
Itävalta ei ole pelkästään kauttakulkumaa, vaikka suurin osa maahan päivittäisistä tuhansista maahantulijoista jatkaakin matkaansa Saksaan. Itävalta on kertonut, että se saa päivittäin 500 turvapaikkahakemusta vuorokaudessa. Koko vuoden aikana Itävalta arvioi saavansa yhteensä 80 000 hakemusta. Määrä on nelinkertaistunut.
Turvapaikanhakijoiden valtava määrä on herättänyt huolta Itävallan hallituksessa, sillä kannatus on valumassa maahanmuuttovastaiselle äärioikeistolle.
Turkista voi tulla ansa
Kurz kritisoi erityisesti Saksan politiikkaa toivottaa kaikki Syyriasta tulleet turvapaikanhakijat tervetulleiksi. EU pyrkii samalla päästä sopuun Turkin kanssa siitä, että Turkki estäisi aktiivisemmin siirtolaisten pääsyä Kreikkaan. Kurzin mukaan tämä on ”tekopyhää” politiikkaa.
– Minusta meidän tulisi olla rehellisempiä turvapaikanhakijoille ja kertoa, että juuri nyt Eurooppa on vastaanottokykynsä rajoilla, koska siirtolaisvirta on liian suuri. Me emme halua syyrialaisten myyvän kotiaan ja maksamaan ihmissalakuljettajille rahaa siinä uskossa, että he ovat tervetulleita Eurooppaan – ja jäävät sitten Turkin puolelle jumiin, Kurz toteaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
