Itsestään ajava kuorma-auto on jo liikenteessä – kyseessä myös maantieliikenteen 125 000 suomalaista työpaikkaa

Itsestään ajavat henkilöautot ovat pyörineet suuren maailman teillä jo jonkin aikaa. Nyt on ilman kuskia köröttävä kuorma-autokin suorittanut neitsytmatkansa yleisellä tiellä. Kyseessä on tieteen ja tekniikan voittokulku, jota kuitenkin sumentaa alan työpaikkojen nuiva kohtalo. Kyse on ylipäätään siitä, että niukasti koulutusta vaativat ammatit ovat katoamassa. Aivan uusia työpaikkojakin toki syntyy mutta niihin ei ole kylmiltään asiaa.

Aikanaan ensimmäisten henkilöautojen tullessa liikenteeseen niiden edessä kulki virkamies varoituslippua heilutellen. Nyt ollaan hiukan samassa tilanteessa: Maailman ensimmäistä yleisellä tiellä itsenäisesti liikkunutta kuorma-autoa vahdittiin SVT:n mukaan kauko-ohjain kourassa toisesta kaupungista ja kyydissä oli mukana henkilö, joka olisi voinut pysäyttää auton ongelmatilanteessa.

Markkinatalous pitää tänään huolen siitä, että innovaatiot saadaan nopeasti käyttöön ja tuottamaan rahaa omistajilleen sekä hyötyjä uusia keksintöjä käyttäville kuluttajille. Niinpä viranomaiset katsovat liikennettäkin kokonaisuutena. Kyseessä on liikenne palveluna eli MaaS. Tästä on esimerkkinä vaikkapa maamme kyseenalaista mainetta saanut taksiuudistus.

Palkka ei riitä elämiseen

Suomeen halutaan tuoda työvoimaa ulkomailta ammatteihin, joihin on vaikeata löytää kantasuomalaista työntekijää. Kyse ei välttämättä ole meikäläisten velttoudesta vaan siitä, että kansan kollektiivinen viisaus näkee sen, mitä tuleman pitää. Suomessa on jo nyt 170 000 työssäkäyvää, jotka saavat sosiaalitukia. Työssäkäyviä köyhiä on puoli miljoonaa.

Taksinkuljettajan mahdollisuudet ansaita riittävä toimeentulo vaikkapa tämän päivän Helsingissä ovat heikot ja vaatii työntekijältä vähintään 60 viikkotunnin ratin pyörittelyä. Näin on, jos renkikuski mielii maksaa itsensä ja myös perheensä olemisen sekä asumisen.

Sanomalehtiä jakamalla leivän ääreen pääseminen on vähintäänkin yhtä vaikeaa kuin taksinkuljettajan ammatissa. Siksi yllä mainitut ammatit ovat ainakin pääkaupunkiseudulla yhä enenevässä määrin ulkomaalaisen työvoiman varassa. Ja kun palkka ei riitä elämiseen, kompensaation hoitaa yhteiskunta eli asumis- ja sosiaalituet maksetaan veronmaksajien piikistä.

Kestävyysvajeesta tukipommiin

Suomessa on 125 000 maantieliikenteeseen sidoksissa olevaa työpaikkaa, jotka ovat automaation myötä uhattuna. Mihin enää tarvitaan kuljettajaa, jos auto lastaa, purkaa ja ajaa itsekseen? Kun ajoneuvot liikkuvat sähköllä, myös ajoneuvojen huollon tarve vähenee, eikä tukitoimintoihinkaan tarvitaan väkeä entiseen mittaan.

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 vajaat 400 000 henkilöä eli 7 prosenttia koko väestöstä. Perinteisessä mediassa esitettyjen laskelmien mukaan lähes joka neljännen Suomessa asuvan pitäisi olla ulkomailla syntynyt vuonna 2050. Nämä 1,4 miljonaa henkilöä paikkaisivat sitten eläkejärjestelmän kestävyysvajeen. Edellyttäen tietysti sitä, että he olisivat koulutettuja ja töissä, joita automaatio ei uhkaa.