

MARTTI LINNA
Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille
Idea amici-toiminnasta tuli Italiasta Suomeen pastori, teologi ja tietokirjailija Jaakko Heinimäen mukana, kertoo palveluesimies Tarja Uusitalo haminalaisesta Ravimäkiyhdistyksestä.
– Hän kävi Roomassa ravintolassa, jonka henkilökunta koostui kehitysvammaisista. Me tartuimme hänen eräässä lehtikolumnissaan esittämään ideaan. Suomeksi amici tarkoittaa ystävää, Uusitalo tarkentaa.
Ravimäkiyhdistyksen amici-toiminta käynnistyi ravintolapalveluista viime vuoden Hamina Tattoo
-tapahtumassa, ja Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla. Tänä vuonna neljä kehitysvammaista työllistyi Auto amiciin. Asiakkaiden antama palaute on ollut Tarja Uusitalon ja autopuolesta ohjaajana vastaavan Janne Ensolan mukaan hyvää.
– Tavoitteena on nostaa esille kehitysvammaisten kyvykkyyttä ja potentiaalia. Perinteisesti kehitysvammaiset on sijoitettu töihin jonkin yrityksen nurkkaan tekemään yksinkertaisia töitä, Uusitalo tietää.
Toiminta laajenee
Amici-toiminnan ohjaajat korostavat sitä, että kehitysvammainen voi olla paitsi avustavissa töissä, myös asiantuntija omalla alallaan aivan ”normaalin” työntekijän lailla.
– Asiakaspalvelu höllentää rajaa normaalin väestön ja kehitysvammaisten välillä, Tarja Uusitalo sanoo tyytyväisenä.
– Kuinka moni meistä osaa, ja muistaa olla ylpeä omasta ammattitaidostaan? Meidän porukka osaa, ja tuo sen esille. Se on se yksi sokeri tässä hommassa.
Amicissa tehdään töitä korvausta vastaan, joten sen voisi kuvitella olevan kilpailija normaaleille yrityksille. Janne Ensola sanoo, että haminalaisilta autoalan yrityksiltä ei ole tullut poikkipuolista sanaa amicin toiminnasta. Päinvastoin: yhteistyötä ollaan virittelemässä amicin ja viereisessä hallissa toimivan automaalaamon välille. Kuvio menisi niin, että amicilaiset tekisivät maalauksen viimeistelyä ja autojen kestovahausta.
Toiminta voi olla periaatteessa mitä vain, ja haminalainen malli on laajenemassa muuallekin Suomeen yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Valtakunnallinen Ystävät-ravintolaketju on laajenemassa vielä kuluvan vuoden aikana ainakin Kristiinankaupunkiin, Mäntsälään ja Helsingin seudulle.
Monta estettä työllistymiselle
Pienehkönä, sosiaalipalveluja tarjoavana yhdistyksenä Ravimäkiyhdistys ry on ollut notkea toiminnan käynnistäjä. Päätöksiä voidaan tehdä nopeasti, ja toiminta on innovatiivista. Tämä onkin tarpeen, sillä vajaakuntoisten työllistämistä koskevassa lainsäädännössä ja toimintamalleissa on vielä kehittämistä.
– Kehitysvammaisten työllistymistä tutkitaan ja kehitetään nyt Kehitysvammaliitossa. Meillä tämä on sosiaalipalvelua, eivätkä amicilaiset ole tavallisessa työsuhteessa. Se vaikuttaa muun muassa palkkoihin, lomiin ja työsuhde-etuihin.
Vammaisjärjestöt ovat viime vuosina käynnistäneet keskustelua vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä. Työnantajilla ei aina ole riittävästi tietoa esimerkiksi niistä tukitoimenpiteistä, joita vammaisten työllistymiseen on saatavilla. Monissa kunnissa näyttää toiminnan tasoksi riittävän kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ulkoistaminen tavallisille työpaikoille. Myös vaikeus yhdistää järkevästi palkkatuloja ja kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä on iso työllistymisen este.
Oma palkka – oma elämä
Janne Ensola sanoo, että varsinkin nuoremmille, omillaan asuville vajaakuntoisille sillä on suuri henkinen merkitys, tuleeko elämiseen tarvittava raha eläkkeenä vaiko palkkana. Tietenkään kaikista vajaakuntoisista ei ole töihin, mutta joka tapauksessa puhutaan suuresta työvoimareservistä sitten kun sitä tarvitaan.
Eikä asiassa ole kysymys vain kehitysvammaisista: vajaakuntoisuutta ja normaalin työllistymisen vaikeutumista aiheuttavat myös mm. mielenterveyden häiriöt sekä alkoholiongelmat.
– Toivomme avointa, uteliasta ja ennakkoluulotonta suhtautumista näihin ihmisiin. Kysymyksessä on melkoinen työvoimareservi, jota voitaisiin käyttää nykypäivän hektisessä työelämässä vapauttamaan vaikkapa sosiaali- ja terveydenhoitopuolen asiantuntijoita muihin tärkeisiin työtehtäviin, Tarja Uusitalo painottaa.
| NÄKÖKULMA: TAVOITTEENA ITSENÄINEN ELÄMÄNoin vuosi sitten perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupainen teki lakialoitteen vammaisvaltuutetun viran perustamiseksi Suomeen. Aloite on tällä hetkellä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tuupainen toivoo, että se etenee eduskunnan käsittelyyn vielä tällä eduskuntakaudella.
– Suomessa on suuri määrä eri tavoin vammautuneita ihmisiä, joita pompotellaan luukulta luukulle, kansanedustaja Tuupainen kertoo aloitteensa taustoista. – Tarvittava apu pitäisi saada yhdeltä ”luukulta”, sillä byrokratia ei saa haitata vammaisten elämää. Myös vammaiset ovat itse muuttumassa, sanoo erityistutkija Marika Ahlsten Kehitysvammaliitosta. – Meillä on nyt nuoria kehitysvammaisia, jotka ovat kasvaneet nuoriksi tavallisissa päiväkodeissa ja peruskouluissa. Heillä on myös usein toisen asteen koulutus, ja erilaisia ajatuksia siitä mitä he haluavat opiskella ja tehdä työkseen. Ne ovat jotakin ihan muuta kuin ne perinteiset, yksinkertaiset puu- ja käsityöalan alihankintatyöt kunnallisessa toimintakeskuksessa. Kauko Tuupainen pitää valitettavana sitä, että kehitysvammaisille ei edelleenkään tarjota riittävästi koulutusvaihtoehtoja, eikä mahdollisuuksia saada tutkintoon johtavaa koulutusta omalla asuinpaikkakunnallaan. Haminasta liikkeelle lähtenyttä ajatusta kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten amici-toiminnasta hän pitää hyvänä. – Kas kummaa, kun ajatus keksitään vasta nyt. Kehitysvammaisen nuoren elämänkaari on samanlainen kuin muillakin nuorilla. Vahvana tavoitteena tulee olla itsenäisen elämän tukeminen. |
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.
MARTTI LINNA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












