Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystä Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso vastustaa hallituksen sote-lakiesitystä, joka lakkauttaisi päivystyssairaalan vuonna 2032.
Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystysvalmius vastaa pitkälti asetusten edellyttämää laajan päivystyksen sairaalan päivystysvalmiutta. Hallituksen sote-uudistuksen myötä päivystyssairaalaa ollaan kuitenkin lakkauttamassa vuonna 2032, jonka jälkeen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys keskitettäisiin Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle.
Hallituksen sote-lakiesityksen kirjausten mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistamissopimus mitätöidään vuonna 2032. Se voisi sote-lakiesityksen mukaan jatkaa päivystyssairaalana vuoteen 2032 asti, mutta sille ei kuitenkaan ole osoitettu erillistä rahoitusta. Ilman erillistä rahoitusta päivystyssairaalan jatkaminen edes vuoteen 2032 on käytännössä haastava toteuttaa.
– Olen tehnyt toimenpidealoitteen Länsi-Pohjan keskussairaalan lisäämisestä terveydenhuoltolakiin pysyvästi ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana, Juuso kertoo.
– Sairaalan lakkauttaminen johtaisi noin 1 000 työpaikan menetykseen Meri-Lapin alueelta vuonna 2032. Tämä olisi aluepoliittisesti erittäin huono asia. Työpaikkojen väheneminen johtaisi väestökadon kiihtymiseen alueelta, kun työpaikkoja pitäisi lähteä hakemaan kauempaa. Tämä vaikuttaisi merkittävästi alueen elinvoimaisuuteen.
Palvelut Meri-Lapissa heikkenisivät huomattavasti
Lapin AMK:n Kemin kampukselta valmistuu vuodessa noin 130 sairaanhoitajaa, joiden perinteinen harjoittelupaikka on Länsi-Pohjan keskussairaala. Sairaanhoitajien opinnoista noin kolmasosa suoritetaan käytännön harjoittelussa sairaalan eri osastoilla. Sairaala on lyhyen matkan päässä kampukselta.
Jos Länsi-Pohjan keskussairaala lakkautettaisiin, olisivat lähimmät harjoittelupaikat kaukana Rovaniemellä 125 km:n tai Oulussa 107 km:n päässä. Molemmissa kaupungeissa on omat sairaanhoitajakoulutukset, joten harjoittelupaikoista tulisi pula.
– Sairaalan lakkauttaminen vaikuttaisi todennäköisesti heikentävästi sairaanhoitajaopiskelijoiden hakeutumiseen Kemin kampukselle ja siten myös Lapin AMK:n opettajien ja muun henkilöstön tarpeeseen. On selvää, että Suomi tarvitsee kaikki mahdolliset hoitajat tulevaisuudessa ja Meri-Lappi kaikki mahdolliset työpaikat säilyäkseen elinvoimaisena alueena, korostaa Juuso.
Soten keskeinen tavoite yhdenvertaisista palveluista ei toteudu, jos sairaala lakkautetaan, päinvastoin. Meri-Lapissa palvelut huonontuisivat merkittävästi. Uhka erikoissairaanhoidon ja ympärivuorokautisen päivystyksen päättymisestä vuonna 2032 vaikeuttaisi merkittävästi rekrytointia jo vuosia ennen tätä.
Ympärivuorokautista päivystystä voitaisiin jatkaa
Juuso painottaa, että tammikuussa 2021 voimaan tulleen keskittämisasetuksen mukaan keskussairaaloissa voidaan tehdä jatkossa vaativampia kirurgisia leikkauksia ja erityisvastuualueilla voidaan osin sopia tiettyjen leikkausten sairaalakohtaisten lukumäärien alittamisesta, jos edellytykset muutoin täyttyvät.
– Tämä päivitetty keskittämisasetus mahdollistaa sairaalakohtaisten leikkausmäärien alituksen tekonivelkirurgiassa, selkäkirurgiassa sekä rinta-, peräsuoli-, paksusuoli- ja munuaissyövän leikkauksissa. Nykyisillä erityisvastuualueilla on mahdollista ja järkevää sopia työnjaosta siten, että kaikilla alueen sairaaloilla pystytään jatkamaan ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon päivystystä.
Keskittäminen Rovaniemelle ei toisi säästöjä
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun mukaan Ruotsissa on julkaistu kattava meta-analyysi, jossa tutkittiin tarkemmin 96 alan tieteellistä julkaisua. Tutkimustuloksissa ei löydetty selkeää yhteyttä suuren volyymin ja alhaisten yksikkökustannusten välillä.
Tutkimuksen mukaan hyviä laadullisia tuloksia voidaan saada myös pienemmissä toimenpidevolyymeissa, ja tutkijat vetävät sen johtopäätöksen, että hyvä hoidon laatu on mahdollista saavuttaa pienissäkin toimenpidevolyymeissä, mikäli yliopistollisen sairaalan määrittämistä hoidon standardimenettelyistä voidaan pitää tarkasti kiinni.
– Lapin sote-kulut ovat kokonaisuudessaan noin 800 miljoonaa euroa, joista erikoissairaanhoidon kustannukset Länsi-Pohjan keskussairaalassa ovat noin 9 %. Toimenpiteiden keskittäminen Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle ei toisi toivottuja säästöjä, sillä suurin osa kustannuksista tulee henkilökunnan palkoista. Palkkakulut Rovaniemellä nousisivat samassa suhteessa kuin toimenpiteiden lukumäärä siellä kasvaisi, Juuso huomauttaa.
Lapin huoltovarmuus heikkenisi merkittävästi
Kemi-Tornion ja laajemmin Länsi-Pohjan alue on luonteeltaan raskaan teollisuuden keskittymä. Se korostaa terveydenhuollon valmiuden ylläpitämisen tarvetta. Alueella on toistakymmentä suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaa teollisuuslaitosta ja varastoalustetta, ja niiden sijainnin seurauksena alueella liikkuu myös runsaasti suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden kuljetuksia.
– Päivystyssairaalan lakkauttaminen heikentäisi Lapin huoltovarmuutta merkittävästi, sillä tehohoitopaikat putoaisivat puoleen nykyisestä ja kyky varautua tuleviin pandemioihin tai suuronnettomuuksiin heikkenisi merkittävästi.
Ensihoidon kulut kasvaisivat
Sairaalan lakkauttaminen nostaisi merkittävästi ensihoidon kuluja, kun ambulanssien olisi mentävä Meri-Lapista Rovaniemelle. Valmiustason ylläpito nykyisellään vaatisi huomattavaa ensihoitoyksikköjen lisäystä Meri-Lapissa, eikä se silti korvaisi oman päivystyssairaalan luomaa valmiustasoa.
Yhteensä 250 kilometrin matkan taittaminen edestakaisin vie useita tunteja, koska siihen kuuluvat mahdolliset ensihoidolliset toimenpiteet, potilaan kuljetusvalmistelu lähtöpäässä, auton puhdistaminen ja desinfiointi sekä tarvikkeiden täydentäminen sairaalapäässä ennen paluumatkan aloittamista.
– Toivon saavani mahdollisimman monta kansanedustajaa tukemaan aloitettani, vetoaa Juuso.
Suomen Uutiset