Vuoden 2020 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso otti esille tarpeen lisätä resursseja salakuljetuksen vastaiseen työhön.

Tilastojen mukaan Tornion rajanylityspaikka on Suomen toiseksi vilkkain heti Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen. Tornion maarajan yli saapuu Suomeen lähes 2,5 miljoonaa autoa vuodessa. Sen lisäksi ihmisiä ylittää rajan julkisen liikenteen välineillä ja jalkaisin.

Kaikkiaan Suomen ja Ruotsin välisen maarajan Torniossa ylittää noin kaksikymmentä miljoonaa ihmistä vuodessa suuntaan tai toiseen.

Huumeet vyöryvät länsirajan yli

Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikokset Suomessa ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Samalla ns. kovien huumeiden määrä takavarikoissa on lisääntynyt. Poliisin mukaan länsirajan yli kulkee huumeiden salakuljettajien käyttämä merkittävä ns. pohjoinen reitti.

– Tullin valvonnan tehostaminen Tornion rajanylityspaikalla lisäisi salakuljettajien kiinnisaamisen mahdollisuutta, ja se olisi ehkäisemässä huumeiden salakuljetusta Suomeen. Huumeidenkäytön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat kasvaneet todella huolestuttavaa tahtia. Huumekoukkuun jääneiden nuorten ja heidän läheistensä ahdinko on valtava, sanoo Kaisa Juuso.

Tehovalvonta paljasti ongelman

Ruotsista saapuneiden turvapaikanhakijoiden vyöryn vuoksi Tornion tulli otti käyttöön tehostetun rajavalvonnan syyskuussa 2015 jolloin se lisäsi henkilökuntaa Torniossa.

Seuranneen kolmen kuukauden tehostetun valvontavaiheen aikana Tornion tullissa kiinni jääneiden huumeiden salakuljettajien määrä moninkertaistui ja kiinni jäi myös kymmeniä ihmissalakuljetustapauksia.

Tulli ei silloin tehnyt rajatarkastuksia, vaan tehosti normaalia valvontaa sijoittamalla henkilöstöä rajanylitystien varteen ja tarpeen mukaan pysäyttämällä ajoneuvoja ja puhuttamalla henkilöitä.

Tarvitaan parempaa sisärajavalvontaa

EMCDDA:n eli Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen mukaan Euroopassa Schengen-alueen sisällä monessa maassa valmistetaan huumeita Euroopan markkinoille ja myös Lähi-idän vientiin.

Tuoreen raportin mukaan näissä Keski-Euroopan maissa valmistetaan myös kovia huumeita vientitarkoituksiin.

– Tällainen Schengen-alueen sisältä lähtevä ja toiseen Schengen-alueen maahan suuntautuva salakuljetus edellyttää rajanylityspaikkojen ja sisärajojen parempaa valvontaa myös pohjoisella maarajalla. Siihen vaaditaan myös rajaseudun poliisin resurssien parantamista, toteaa kansanedustaja Juuso.

Schengen-sopimuksen jäsenvaltioissa sopimusta sovelletaan käytännössä jonkun verran vaihtelevilla tavoilla. Joissakin sopimusvaltioissa on käytössä myös sisärajatarkastukset.

Tulli ja poliisi tarvitsevat lisävoimia

Schengen-sopimuksen lähtökohta on, että rajojen valvonta tapahtuu Schengen-alueen ulkorajalla, eikä sisärajatarkastuksia maiden välillä tarvittaisi. Sopimus antaa kuitenkin myös kansallista liikkumavaraa toteuttaa sisärajojen rajanylityspaikoilla tapahtuvaa valvontaa kunkin sopimusvaltion tarpeelliseksi katsomalla tavalla ja kunkin tilanteen vaatimalla tavalla.

– Tarkoitus ei ole palauttaa rajatarkastuksia, vaan tehostaa Tullin suorittamaa valvontaa. Silloin tulli sijoittaa henkilövalvontaa rajanylitystien varteen ja satunnaisesti tarpeen mukaan pysäyttää rajaa ylittäviä ajoneuvoja sekä puhuttaa henkilöitä. Valvonnan tehostaminen tarkoittaisi Tullin henkilöstöresurssien vahvistamista. Samoin rajaseudun poliisi tarvitsee lisää resursseja huumeidenvastaiseen työhön.

– Suomen lasten ja nuorison suojeleminen huumeilta vaatii lisää resursseja ja toimenpiteitä salakuljetuksen ehkäisemiseksi. Juuso toteaa huolestuneena, että hallitus ei ole talousarvioesityksessään kiinnittänyt mitään huomiota valvonnan lisäämistarpeeseen Tornion rajanylityspaikalla ja Länsi-Lapin maarajalla, Juuso toteaa.

SUOMEN UUTISET