LEHTIKUVA
Terveystieteiden maisteriohjelma on palautettava Helsingin Yliopiston opinto-ohjelmaan. Näin varmistetaan sote- johtajuuden, kehitys- ja tutkimustyön ja hoitotyön osaamisen säilyminen myös pääkaupunkiseudulla, vaatii kansanedustaja Arja Juvonen (ps).
Asiassa tulee edetä ripeästi, sillä metropolialueen hoitotyön johtotehtäviin ei löydy välttämättä tulevaisuudessa riittävää ja alan asiantuntevaa osaamista. Myös tasa-arvon kannalta katsottuna opinto-ohjelman palauttaminen Helsingin yliopiston opinto-ohjelmaan on tärkeää.
– Terveystieteitä voi opiskella tällä hetkellä mm. Itä-Suomen yliopistossa. Välimatkat ovat pitkät ja alaa opiskelevat ovat tyypillisesti naisia. Nyt naisjohtajuuteen kannustavia opintoja on suoritettava kaukana sieltä, missä työvoiman tarve on kuitenkin näin suuri. Naisjohtajuutta on tuettava terveydenhuollon uudistuksessa ja sen mahdollistamiseen myös koulutuksen turvin on tehtävä toimia, Juvonen sanoo.
Eläköityminen lisää tarvetta uusille osaajille
Helsingin yliopistossa koulutettiin vuosina 1984-1998 terveydenhuollon kandidaatteja. Tutkinto oli viisivuotinen ylempi korkeakoulututkinto. Viimeinen opiskelijakurssi aloitti vuonna 1993, jonka jälkeen koulutus lakkautettiin Helsingin yliopistosta.
Maisteriohjelman palauttamisella on Juvosen mielestä kiire, sillä tulevien vuosien aikana metropolialueen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotyön johtotehtävistä eläköityy lukuisia henkilöitä. Vuoteen 2025 mennessä eläköityneiden terveystieteiden maistereiden lukumäärä on noin 200 ja heidän tilalleen tulisi löytää uusia osaajia.
Neljännes työskentelee pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla työskentelee noin 25 000 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, eli neljännes koko maan hoitohenkilöstöstä. Myös merkittävä osa Suomen terveysalan maisteritutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee metropolialueella, mutta myös väestöltään volyymi on suuri.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen toteutumisessa ja onnistumisessa tullaan tarvitsemaan paitsi hyvää johtajuutta myös tutkimus- ja kehittämistyön osaamista sekä hyvän ruohonjuuri tason hoitotyön osaamista ja jatkuvuutta. Onnistuneen, sujuvan, hyvän ja turvallisen potilaan hoitoketjun kannalta nämä kaikki on oltava kohdallaan. Terveystieteiden ohjelma vahvistaa kaikkea tätä osaamista, josta voimme olla Suomessa ylpeitä. Ohjelma on nyt saatava kuitenkin takaisin myös pääkaupunkiseudulle, Juvonen toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.
