
Karlsruhen päätös ilahduttaa valituksen tehneitä – EKP voi joutua leikkimään tulella
Karlsruhessa sijaitsevan Saksan perustuslakituomioistuimen linjaus viime tiistaina jakaa mielipiteitä. EKP:n arvopaperiostoista valituksen tehneet juhlivat. EKP:ssa ei sen sijaan haluta tunnustaa Karlsruhen päätöstä. Saksan parlamentin vakuuttelu voi jäädä EKP:n suurimman kriitikon käsiin.
Noin viisi vuotta sitten suuri joukko saksalaisia ekonomisteja, professoreita ja politiikkoja valitti Karlsruheen EKP:n elvytysohjelmasta. Aiemmilla kerroilla Saksan perustuslakia valvovat tuomarit olivat taipuneet EKP:n toimien taakse tietyin reunaehdoin. EKP rajasi itse elvytysohjelmaansa.
Eurokriisi ei ole kuitenkaan taittunut. Inflaatio ei ole piristynyt. Eurooppalaiset pankit ovat suurimmaksi osaksi edelleen ahdingossa. Talouskasvu on jäänyt verrokkimaiden jalkoihin.
Valituksen tehneet yllättyivät
Aiempien kaatuneiden valitusten jälkeen tiistain linjaus hämmästytti valituksen tehneitä.
– Yllätyin päätöksen selkeydestä, lakimies ja entinen kansanedustaja Peter Gauweiler kertoi Financial Timesille.
– Arvelimme valituksemme kaatuvan hienovaraisesti, taloustieteen professori ja Saksan vaihtoehtopuolue AfD:n perustaja Bernd Lucke totesi.
Talous muumioituu
Saksalaisten korkea säästämisaste rapautuu nollakorkojen myötä ja monet elinkelvottomat ja kilpailukyvyttömät yritykset horjuvat zombien lailla kiinni markkinaosuuksissaan. Elinvoimaisille yrityksille ei muodostu jalansijaa.
Saksan ex-liittokansleri Konrad Adenauerin lapsenlapsi Patrick Adenauer oli yksi valituksen allekirjoittajista. Adenauer on liikemiehenä katsellut tuskautuneena EKP:n rahapolitiikan seurauksia.
– Jos raha ei maksa mitään, talous muumioituu. Näin käy läpi Euroopan, Adenauer selvittää.
– Me emme ole euroskeptikoita, me olemme perin eurooppalaisia. Mutta me tarvitsemme tasapuolisia mahdollisuuksia, emme tasapuolista rahanjakoa, hän jatkaa.
EU-tuomioistuimen kriitikot heräävät
Karlsruhen päätös voimaannutti myös Puolan ja Unkarin. Maat ovat olleet törmäyskurssilla EU-tuomioistuimen kanssa. Luxemburgilaisen tuomioistuimen mukaan Puola ja Unkari rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.
EKP:n ilmoittama 750 miljardin euron pandemian elvytysohjelma joutunee sekin Karlsruhen tuomareiden tarkasteltavaksi. Valituksen tehneet saksalaiset katsovat, että uusi ohjelma on samoin perusteluin ristiriidassa Saksan perustuslain kanssa.
EKP ei halua alistua
Karlsruhe vaati EKP:lta perusteluja elvytysohjelmalle kolmen kuukauden sisään. Ilman hyväksyttävää vastausta Saksan tulisi irtaantua EKP:n taseen täyttävästä elvytyksestä.
EKP ei kuitenkaan halua itse antaa vastausta, koska samalla se tulisi tunnustaneeksi olevansa alisteinen Saksan perustuslaille. EKP:n mukaan he vastaavat vain Euroopan parlamentille.
Jonkinlainen vastaus pitäisi antaa. Katseet kääntyvät kohti Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmanniin. Asemansa vuoksi Weidmann on mukana laatimassa EKP:n rahapolitiikkaa. Weidmann voisi siten vastata Saksan liittopäiville EKP:n puolesta.
”Nein zu alles”
EKP:n ex-pääjohtaja Mario Draghi on usein kutsunut Weidmannia liikanimellä herra ”Nein zu alles”, mikä tarkoittaa ”ei kaikkeen”. Weidmann on vastustanut arvopaperien osto-ohjelmia ja kepeää rahapolitiikkaa jo vuosien ajan.
Vuosien vastustuksen jälkeen Weidmann voi tuskin kääntää kelkkaansa ja alkaa ylistää kritiikittä EKP:n rahapoliittisia toimia.
On huomattava, että vastauksen sisällöstä riippumatta päätös elvytysohjelmaan osallistumisen jatkamisesta makaa lopulta Saksan liittopäivien harteilla. EKP:n toimien siunaava päätös vaatisi kaikesta huolimatta hyvin herkkää tasapainoilua. Jos myötäsukainen päätös irtoaa heppoisin perustein, ajautunee Saksa perustuslailliseen kriisiin.
Ohjelman täysi tyrmays ajaisi euroalueen kriisiin. Ehkä ääripäiden väliltä Saksan liittopäivillä haetaan jonkinlaista kompromissia. Sellainen voi vaatia EKP:lta rajoituksia esimerkiksi ohjelmien koon tai tasapuolisuuden suhteen.
Sellainen tuskin ilahduttaa markkinoita – ja euroalue jatkaisi aneemisen talouskasvun, hiipivän yhteisvastuun ja kasvavien sisäisten riitojen tiellä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

Saksan perustuslakituomioistuin varoittaa: EKP:n bondiostokset voivat olla laittomia

Jättiläiset törmäyskurssilla – onko EU:n ”luova laintulkinta” tulossa tiensä päähän Saksan EKP-linjauksen vuoksi?

EU:n valtiovarainministerit eivät saaneet aikaiseksi päätöstä yhteisistä tukitoimista, käsi ojossa erityisesti Italia, Espanja ja Ranska

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: ”On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Euroalueen talous pakitti historiallisen paljon – ekonomistit arvelevat talouskuopan syvenevän

Saksa liittymässä EU:n kurittomien kakaroiden listalle Unkarin ja Puolan seuraksi – komission saksalainen puheenjohtaja tiukkana kotimaalleen

Karlsruhen tuomarit: Tarkoituksenamme on vahvistaa Eurooppaa
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














