Kauhu kuristaa kulttuuriväkeä – tekoäly tuuppaa taiteilijankin turhan pantiksi

Tekoäly on taitava matkimaan mutta nyt se osaa yhä paremmin myös yhdistellä asioita ja luoda tekstin lisäksi uskomattomia kuvia. Ottamatta kantaa eettiseen tai moraaliseen puoleen tekoälyn kehitys menee eteenpäin vauhdilla, joka hämmentää asiantuntijoitakin.

Videotaiteilija ja pelisuunnittelija Jason M. Allen teki aikamoisen tempauksen Coloradossa voittamalla paikallisen taidekilpailun syvän taiteellisesti nimetyllä teoksellaan Théâtre D’opéra Spatial.

Allen oli luonut taideteoksensa Midjourney-tekoälyohjelmistolla, joka pystyy muuttamaan tekstipohjaisen kuvauksen näyttäviksi kuviksi.

Muut kisaan osallistuneet taiteilijat repivät pelihousunsa ja raivosivat Allenille syyttäen tätä sääntöjen rikkomisesta, vaikka tämä oli selkeästi ilmoittanut hyödyntäneensä tekoälyä tuotoksessaan.

Taiteen taloudellinen arvo vaarassa

Allenin ilmoitettiin myös polkevan kaikkien kuvataitelijoiden arvostusta. Kyseessä saattoi olla verhottu parkaisu, jolla kuvataan taiteen taloudellisen arvon katoamista, kun kuka hyvänsä voi luoda korkeatasoista ja itseään miellyttävää taidetta tekoälyn avulla.

Huipputulos edellyttänee tosin visuaalisen näkemyksen lisäksi jonkintasoista ymmärrystä algoritmeista ja tietokannoista sekä kykyä yhdistää edelliset koneoppivan ohjelmiston ymmärtämään käsitteistöön.

Tekoälyn avustuksella pystyy jäljittelemän menneiden mestareiden tyylejä ja luomaan vaikkapa Picasson tai Magritten henkisiä kuvia. Erialaisten sivellintyylien jäljittely onnistuu, kuten myös fotorealistiset kuvat. Rajoituksiakin on: pornografisten tai väkivaltaisten kuvien luominen ei välttämättä onnistu, eikä tunnettujen, elossa olevien henkilöiden mallinnuksia löydy paleteista.

Tekoälyn nopea kehitys hämmästyttää

Mokia syntyy myös ja esimerkiksi käsien piirtäminen on ohjelmistoille jostain syystä tuskan takana. Sormia voi kuvaan ilmestyä liian paljon tai liian vähän. Nämä tosin ovat bugeja ja todennäköisesti katoavat kehityksen myötä.

– Edes tekoälybisneksen paatuneet veteraanit eivät ole pystyneet ennustamaan, kuinka nopeasti ala menee eteenpäin, toteaa toimialaa valvovan ja voittoa tavoittelemattoman Montreal AI Ethics-Instituten perustaja Abhishek Gupta Politico-julkaisussa.

Luddiitit tulevat taas

Pelko kiitolaukkaavan tekniikan aiheuttamasta työttömyydestä ja ammattien katoamisesta juontaa juurensa teollisen vallankumouksen alkuhämärään 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella. Tuolloin brittiläiset tekstiilityöntekijät polttivat hihansa höyrykoneiden pyörittämien kehruukoneiden vallatessa tehdassalit.

Työläiset taistelivat edistystä vastaan hajottamalla kehruukoneita, mellakoimalla ja tappelemalla levottomuuksia hillinneiden sotilaiden kanssa. Väkivaltaisesti uudistuksia vastustavia henkilöitä ruvettiin kutsumaan nimellä ”luddiitit”, taistelevan työväenliikkeen kärkihahmon mukaan.

Nyt liikkeellä ovat siis luovan luokan luddiitit taistelemassa tekoälyn uusimpia sovelluksia vastaan. Nähtäväksi jää, miten käy tällä kertaa mutta aiemmin tekniikan kehitys on tiennyt parempia oloja ja eloa heille, jotka uskalsivat heittäytyä muutokseen mukaan.