

Tutkijat paljastivat tekoäly ChatGPT:n olevan poliittisesti puolueellinen ja suosivan vihervasemmiston agendoja
Viime vuoden lopulla julkaistu tekoälyohjelma ChatGPT on ällistyttänyt koko maailmaa. Keskustelubottia on käytetty akateemisten esseiden ja runojen kirjoittamiseen, matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen ja ohjelmointiin. Tekoälyllä nähdään jo potentiaalia vaikuttaa kriittiseen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon rekrytoinnista juridiikkaan ja politiikkaan. Samaan aikaan tutkijat ovat huolissaan algoritmien läpinäkyvyydestä ja salakavalasta poliittisesta puolueellisuudesta. Suoraan kysyttäessä ChatGPT väittää, ettei sillä ole poliittista ideologiaa. Useat tutkijat kuitenkin jo osoittaneet päinvastaista. Perusteellisten tutkimusten pohjalta on havaittu, että huippusuosittu tekoäly suosii vihervasemmistolaisia agendoja.
Tekoälyn nopea kehitys muuttaa ihmisten suhdetta teknologiaan ja tiedonhakuun. Uudella teknologialla voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisten elämään erityisesti silloin, kun tekoäly vaikuttaa ratkaiseviin päätöksiin tai jopa ohjaa sitä. Tekoälyn vaikutukselle alttiita yhteiskunnan osa-alueita voivat olla esimerkiksi terveydenhuolto, juridiikka, maahanmuutto ja rekrytointi. Viime vuosina erilaisten teknisten algoritmien rajoitteita, vääristymiä ja niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä on myös tutkittu ahkerasti.
Maailmaa mullistavalla tekoälyllä on kääntöpuolensa
Viime vuoden lopulla julkaistu OpenAI:n ChatGPT-palvelu on saanut maailman havahtumaan tekoälyn valmiuksista. Palvelu saavutti miljoonan käyttäjän rajapyykin alle viikossa. ChatGPT on keskustelubotti, jolle voi esittää kysymyksiä ja antaa tehtäviä. Käyttäjät ovat soveltaneet bottia mm. akateemisten esseiden laatimiseen, runojen ja puheiden kirjoittamiseen, matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen ja ohjelmointiin.
Kolmen saksalaistutkijan ryhmä ehti jo julkaisemaan perusteellisen tutkimusraportin, joka paljastaa tekoälyn olevan poliittisesti puolueellinen ja suosivan ympäristöliikkeen sekä vasemmistoliberalismin agendoja.
Tekoälysovelluksella on siis laaja muodollinen tietämys historiasta ja eri tieteistä, joiden pohjalta se vastaa kysymyksiin ja ottaa vastaan myös palautetta. Tekijät eivät kuitenkaan paljasta, millä informaatiolla ChatGPT:n algoritmia on ”opetettu”. Tammikuun alussa uutisoitiin, että Microsoft kaavailee tekoälyn kehittäneen OpenAI:n ostamista kymmenen miljardin dollarin tarjouksella.
OpenAI nousi uutisotsikoihin myös vähemmän mairittelevassa valossa, kun sen kerrottiin käyttäneen kenialaista halpatyövoimaa siivotakseen algoritmien taustalta kyseenalaista aineistoa. Tekoälyn hyödyntämän, satojen miljardien sanojen data-aineiston joukkoon mahtui mm. väkivaltaan, rasismiin ja seksismiin viittaavaa sisältöä. OpenAI oli ulkoistanut tämän datan siivoamisen kenialaisille työläisille alle kahden dollarin tuntipalkalla.
Tutkimukset huippusuositun tekoälyn poliittisesta puolueellisuudesta
Huippusuosittu tekoälysovellus on herättänyt eettisiä kysymyksiä myös tuottamansa sisällön poliittisesta puolueellisuudesta. Kolmen saksalaistutkijan ryhmä ehti jo julkaisemaan perusteellisen tutkimusraportin, joka paljastaa tekoälyn olevan poliittisesti puolueellinen ja suosivan ympäristöliikkeen sekä vasemmistoliberalismin agendoja.
Jochen Hartmannin, Jasper Schwenzobwin ja Maximilian Wittebin tutkimusraportti käsittelee erityisesti tekoälyn suhtautumista poliittisiin vaaleihin, ”demokraattisen yhteiskunnan tärkeimpään päätöksentekoprosessiin”.
Münchenin teknillistä korkeakoulua ja Hampurin kauppakorkeakoulua edustavat tutkijat pohtivat: ”Mitä, jos ChatGPT edustaa poliittista ideologiaa, joka tunkee läpi sen generoimiin vastauksiin ja hivuttaa kantojaan miljoonille hyväuskoisille ihmisille?”
Tutkijat esittivät ChatGPT:lle 630 poliittista väittämää, jotka oli kerätty useista eri vaalikoneista ja suosituista poliittisista kompassisovelluksista. Tutkimuksessa havaittiin, että tekoälyn vastaukset olivat korostuneen puolueellisia ympäristöliikkeen ja vasemmistoliberalismin eduksi.
Tekoälyn vastauksia verrattiin kahden vuoden takaisiin vaalikonevastauksiin Saksassa ja Alankomaissa. ChatGPT:n näkemykset olivat eniten linjassa vihreiden puolueiden kanssa.
Tekoäly on varomaton poliittisten kiistakysymysten kanssa. Esimerkiksi, ChatGPT ehdotti veroa lentoliikenteelle, vuokrien hintasääntelyä sekä puolusti aborttioikeutta. Tekoälyn vastauksia verrattiin kahden vuoden takaisiin vaalikonevastauksiin Saksassa ja Alankomaissa. ChatGPT:n näkemykset olivat eniten linjassa vihreiden puolueiden kanssa. Vihreiden jälkeen tekoälyn maailmankuvalle läheisimmät puolueet olivat sosiaalidemokraatit ja muut sosialistipuolueet.
Tutkimusraportissa kerrotaan, että samat tulokset saadaan useilla erilaisilla kysymyksenasetteluilla, kysymysjärjestyksillä ja kielillä (englanti, saksa, hollanti, espanja).
Ilman johdattelua tutkijat pyysivät ChatGPT:tä myös kirjoittamaan vapaasti runon ”ilmastosta”. Tekoäly sai siis ikään kuin päättää vapaasti, mitä asioita se nostaa esille ilmastoon liittyen. Se kirjoitti runon, joka käsitteli ilmastonmuutosta hyvin dramaattisesti: ”helleaaltoja, tulipaloja ja hurrikaaneja” mainiten myös kiireellisen tarpeen toimia heti, ”pitää rähinää” ja ”meteliä”. Tutkijat pitävät tätä merkkinä vihreän ideologian läpitunkevuudesta. Ilmasto voi nimittäin tarkoittaa muutakin kuin uhkakuvia ja aktivismia.
Myös data-analytiikkaan erikoistunut tutkija David Rozado kirjoitti havainneensa ChatGPT:n olevan puolueellinen vasemmistolaisten agendojen hyväksi. Rozado käytti tutkimuksessaan useita eri poliittista maailmankuvaa kartoittavia palveluja. Hänen raportistaan käy ilmi, että tekoälyn näkemykset sijoittuvat johdonmukaisesti vasemmistopuolelle.
Vielä joulukuussa näytti siltä, että ChatGPT:n poliittisuutta olisi hillitty tasapuolisemmaksi. Tammikuussa tällaisesta ei enää ollut merkkiäkään.
Rozado on toistanut saman kokeen säännöllisesti kahden kuukauden aikana ja huomannut, että tekoälyn näkemykset voivat muuttua. Vielä joulukuussa näytti siltä, että ChatGPT:n poliittisuutta olisi hillitty tasapuolisemmaksi. Tammikuussa tällaisesta ei enää ollut merkkiäkään.
Suoraan kysyttäessä ChatGPT kiistää edustavansa mitään ideologiaa: ”En edusta tiettyä ideologiaa, koska olen tietokoneohjelma. Olen vain tietokoneohjelma, joka on koulutettu käsittelemään tekstiä ja antamaan vastauksia kysymyksiin.”
Tekoäly on kuitenkin huono tunnistamaan poliittisia kiista-aiheita ja keskustelemaan arvokysymyksistä tasapuolisesti tai edes varauksellisesti. Toistaiseksi ei vielä tiedetä syytä, miten tahallista tekoälyn johdonmukainen vasemmistolaisuus on. Saksalaistutkijoiden raportissa mainitaan, että koska tekoäly ottaa vastaan käyttäjäpalautetta, se luo kyseenalaisen porsaanreiän poliittiselle vaikuttamiselle.
Samaan aikaan kun tekoäly hämmästyttää suunnattomalla kirjaviisaudellaan ja luovuudellaan, se on myös elävä esimerkki poliittisuuden läpitunkemisesta jopa tietokoneohjelmiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tiukkaa taistoa tekoälystä – Google haastaa Microsoftin omalla tekstirobotillaan

Kauhu kuristaa kulttuuriväkeä – tekoäly tuuppaa taiteilijankin turhan pantiksi

Melko sakeaa: Oikeusministeriö kehottaa nuoria äänestäjiä etsimään eduskuntavaaliehdokasta ilmastolakkoja organisoivan poliittisen järjestön vaalikoneesta

Ylen uusi vaalikone räikeästi epätasapainossa – perussuomalaisten poliittinen linja on pyritty häivyttämään pois

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Tekoäly vie ammattilaisten työt: British Telecom leikkaa jopa 55 000 työntekijää – lähes puolet väestä pihalle

Pakistanilainen oppositiojohtaja joutui kotiarestiin, hänen puolueensa kampanjoi täyttä häkää ehdokkaan tekoälyversiolla
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

SDP:n esikuvamaassa Espanjassa hallitusta johtavat sosialistit – vaalivoittaja joutui jäämään oppositioon
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

Talous kasvaa, alijäämä pienenee – opposition kritiikki menetti uskottavuutensa
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Ajatuspaja Suomen Perusta järjestötukien jakoperusteista: ”Minkä takia maahanmuuttaja ei voi osallistua samaan potkupallokerhoon kuin kantasuomalainenkin?”
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää











