Päivi ja Raimo Heinänen jalostavat ja myyvät kotimaista kalaa.
Suomalaiset syövät yhä enemmän tuontikalaa ja entistä vähemmän kotimaista kalaa. Mikkelin kauppahallissa kalaherkkuja tarjoava yrittäjä Raimo Heinänen haluaisi kääntää kehityksen suunnan ja vahvistaa kotimaisen kalan asemaa yhdessä kuluttajien, kaupan ja päättäjien kanssa. Mikkeliläisyrittäjä näkee kotimaisessa kalassa valtavan kasvun mahdollisuuden.
Suomalaiset söivät vuonna 2024 runsaat kahdeksan kiloa tuontikalaa, mutta vain vajaat neljä kiloa kotimaista kalaa henkeä kohti, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalan kulutustilasto.
Kotimaisen kalan kulutus on pudonnut vuosituhannen alun noin kuudesta kilosta nykyiseen noin neljään kiloon henkeä kohti. Samaan aikaan kalan kokonaiskulutus on vähentynyt 2010-luvun alun lähes 15 kilosta noin 12 kiloon vuodessa.
Mikkelin kauppahallissa toimiva Heinäsen Kalaherkku on kulkenut kehitykseen nähden vastavirtaan. Tuoreen kalan jalostukseen ja kalatuotteiden valmistukseen erikoistunut perheyritys on rakentanut liiketoimintansa kotimaisen järvikalan varaan jo yli kolmen vuosikymmenen ajan.
Eläkkeellä oleva Raimo Heinänen työskenteli noin 30 vuotta lähiruokayrittäjänä. Nykyisin hän avustaa vaimoaan Päivi Heinästä Mikkelin Kauppahallin kalakaupassa.
Heinänen oli pitkään myös perussuomalaisten Etelä-Savon piirin puheenjohtaja. Nyt hän on Etelä-Savon maakuntavaltuuston jäsen ja Mikkelin kaupunginvaltuutettu.
– Toimimme Suomen parhailla järvikalan pyyntialueilla. Meille saapuu päivittäin tuoretta kalaa Mikkelin lähivesistöistä. Kalaa toimittaa yhteensä 30 kalastajaa, joista osa on ammattikalastajia ja osa sivutoimisia, Heinänen kertoo.
Yritys jalostaa kaiken käyttämänsä kalan itse. Valikoimaan kuuluvat muun muassa savukalat, säilykkeet, kalakukot ja valmiit ruoka-annokset. Kauppahallissa toimii lisäksi yrityksen kahvila- ja lounasravintola.
– Teemme kaiken jalostuksen itse kylmäsavustuksesta lähtien. Meillä on kaksi tuotantokeittiötä, ja tarjoamme päivittäin kalapainotteisen lounaan.
Heinäsen Kalaherkun tuotteita on tarjoiltu niin Itämeren matkustajalaivoilla kuin valtiollisissa juhlapöydissäkin. Uusimpia tuotteita ovat haukisipsi ja muikusta valmistettava tirripaisti.
Yrityksessä pyritään hyödyntämään jokainen saaliiksi saatu kala.
– Meillä ei ole roskakalaa. Kaikista lajeista valmistetaan erilaisia kalajalosteita, Heinänen kertoo.
Muikku on yrityksen tärkein raaka-aine. Sen ohella keskeisiä kalalajeja ovat kuha ja hauki. Lasipurkkeihin säilöttävät tuotteet valmistetaan kotimaisesta kuhasta, hauesta ja lohesta. Lohituotteissa käytetään Puumalassa kasvatettua kotimaista lohta.
– Emme osta norjalaista lohta lainkaan, Heinänen huomauttaa.
Yritys on myös luopunut toimituksista päivittäistavarakauppoihin.
– Huomasimme, että meille jäivät työt, mutta rahat valuivat kauppaketjuille. Siksi keskitymme omaan jalostukseen, myymälämyyntiin ja tilaustuotteisiin, Heinänen perustelee.
Heinäsen mukaan yrityksen toiminta perustuu paikallisten kalastajien työhön.
– Tavoitteemme on varmistaa, että kalastajat saavat saaliistaan sellaisen hinnan, jolla he tulevat toimeen. Me elämme kalastajien työn varassa, Heinänen sanoo.
Hänen mukaansa kotimaisen kalan kysynnän kasvu vahvistaisi koko toimialaa.
– Jos kysyntää olisi enemmän, myös kalastajien ja jalostajien määrä kasvaisi. Kala-ala kehittyy kysynnän mukana.
Kotimaisen kalan asema on heikentynyt Heinäsen mukaan selvästi viime vuosikymmenten aikana.
– Suomalaisen kalan arvostus on laskenut paljon siitä, mitä se oli silloin, kun aloitimme. Nykyisin noin 70 prosenttia Suomessa myytävästä kalasta on norjalaista lohta ja vain noin 30 prosenttia kotimaista kalaa, hän kertoo.
Kehityksen taustalla ovat Heinäsen mukaan erityisesti päivittäistavarakaupan ratkaisut.
– Sitähän ovat tietysti ohjanneet kauppaketjut norjalaisen lohen ympärille, koska se on heille hyvä ja helppo bisnes.
– Toivoisin, että kuluttajat valitsisivat useammin kotimaisen kalan. Toimintamme aikana kala-alalta on kadonnut noin 5 000 työpaikkaa, vaikka kasvupotentiaalia olisi huomattavasti nykyistä enemmän, Heinänen sanoo.
Hän näkee mahdollisuuksia myös ruokamatkailussa.
– Ruokamatkailu tarjoaisi alalle merkittävät lisämarkkinat. Silti ravintoloissa tarjotaan ulkomaisille matkailijoille usein ensisijaisesti norjalaista lohta, vaikka kotimaiselle kalalle olisi tarjolla erinomaisia vaihtoehtoja.
Heinänen haluaa oikaista käsitystä kotimaisen kalan korkeasta hinnasta.
– Kotimaisesta kalasta saa helposti edullista ja monipuolista ruokaa. Muikku on jopa yksi Euroopan edullisimmista kaloista, ja Norjan lohi maksaa noin kaksi kertaa enemmän. Myös hauki, lahna ja ahven ovat hinnaltaan maltillisia vaihtoehtoja, Heinänen selvittää.
Hänen mukaansa kotimaisen villikalan hinta ei noussut viime vuosien hintapiikin aikana samalla tavalla kuin norjalaisen lohen.
– Kotimaiselle kalalle syntyi silti kalliin tuotteen maine, vaikka merkittävät hinnannousut liittyivät käytännössä Norjan loheen.
Heinäsen mukaan kotimaisen järvikalan käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti.
– Esimerkiksi meidän alueellamme voitaisiin helposti kalastaa pari miljoonaa kiloa enemmän järvikalaa. Se hyödyttäisi myös vesistöjen tasapainoa.
Kotimaisen kalan terveysvaikutuksista puhutaan Heinäsen mielestä liian vähän.
– Terveellisyys on se suuri asia. Kyse ei ole pelkästään työpaikoista, vaan myös ihmisten terveydestä, hän painottaa.
Mies muistuttaa, että eri kalalajien käyttö lisää ruokavalion ravintosisältöä.
– Esimerkiksi kuhassa on loheen verrattuna yli kaksinkertainen määrä D-vitamiinia.
Yritys on kehittänyt tuotteita, joissa yhdistetään useita kotimaisia kalalajeja.
– Kun yhdistämme kotimaiset kalat, syntyy todellinen supertuote. Juuri tällaisia tuotteita meidän pitäisi kehittää ja viedä myös ulkomaille, Heinänen katsoo.
Heinäsen mukaan kotimaisen kalankasvatuksen kasvua hidastavat tiukat lupakäytännöt.
– Suomessa on erittäin tiukat rajoitukset, minkä vuoksi kalankasvatusta ei ole pystytty lisäämään, hän kertoo.
Kotimaisen kasvatetun kalan määrä on vähentynyt Heinäsen mukaan merkittävästi viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana samalla, kun kalan tuonti on kasvanut.
– Suomessa olisi kysyntää kotimaiselle lohelle ja siialle, mutta kasvatuslupia on vaikea saada. Lupakäytäntöjä pitäisi keventää, jotta alalle syntyisi uusia mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää.
Kesä on Heinäsen mukaan parasta aikaa tutustua kotimaisiin järvikaloihin.
– Kala sopii grilliin erinomaisesti. Muikun voi kypsentää nopeasti halsterissa hiilloksen päällä. Isompaan kalaan kannattaa tehdä viillot nahkaan, jotta se kypsyy tasaisesti. Muikku suolataan vasta kypsänä, kun taas suuremmat kalat suolataan ennen grillausta.
Hänen mukaansa esimerkiksi ahventa, siikaa tai lahnaa ei tarvitse välttämättä edes suomustaa.
– Kalan sisään riittää suola, minkä jälkeen se grillataan molemmin puolin. Kun evä irtoaa helposti, kala on kypsä. Ahven kannattaa grillata avattuna mutta suomuineen – näin siitä tulee erityisen mehukas. Lisäkkeeksi riittävät uudet perunat ja raikas salaatti, Heinänen vinkkaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valion maidon tuottajahinnan alennus yllätti monet maitotilat. Hintaleikkaus heikentää tilojen kannattavuutta ja siirtää investointeja. Lieksan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajan Sari Oinosen mukaan päätös osoittaa maidontuottajien haavoittuvan aseman ja kannattavuuden heikkeneminen voi vaarantaa myös Suomen huoltovarmuutta.
Perussuomalaisille huoltovarmuus ei ole juhlapuheiden teema vaan turvallisuuskysymys. Suomi ei voi rakentaa ruokajärjestelmää sen varaan, että kriisin koittaessa joku muu ruokkii meidät. Perussuomalaisten kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa vaati perussuomalaisten ryhmäpuheessa kotimaisen tuotannon vahvistamista ja sen toimintaedellytysten nostamista etusijalle, kun eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston ruokapoliittisesta selonteosta koskien kansallista ruokastrategiaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas haluaa turvata kotimaisen ruoantuotannon. Hän on perehtynyt hallituksen ruokapoliittiseen selontekoon, joka linjaa ruokajärjestelmän suuntaa vuoteen 2040. Ruokastrategia hakee ratkaisuja tuottajien aseman vahvistamiseen ja markkinoiden epätasapainoon.
Suomen päivittäistavarakauppa on Euroopan keskittyneintä. Kuluttajille päivittäistavarakaupan keskittyneisyys merkitsee korkeampia hintoja. Tuottajille se merkitsee huonompia katteita. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa varoittaa, että Suomessa ei jatkossa ole kotimaista ruuantuotantoa eikä huoltovarmuutta, mikäli alkutuotannon jatkuvuutta ei turvata. Realismia on kuitenkin se, että kotimainen ruuantuotanto pikkuhiljaa keskittyy yhä enemmän ja ainoastaan suuret toimijat selviävät, jos kehitykseen ei puututa.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto nostaa Facebook-kirjoituksessaan esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa huoltovarmuudessa, kotieläintuotannossa ja kasvihuonetuotannossa. Puiston mukaan turve on välttämätön materiaali erityisesti kuivikekäytössä, jossa sen fysikaaliset ja hygieeniset ominaisuudet tukevat eläinten terveyttä ja hyvinvointia.
Valtiovarainministeriö ehdottaa budjettiesityksessään yhteisöverokannan laskua 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutos vahvistaa Suomen houkuttelevuutta investoinneille, yrittäjyydelle ja työllistämiselle. Opposition vaatimus perua yhteisöveron alennus jarruttaisi investointeja ja työpaikkoja, joita Suomi kipeästi tarvitsee.
Lausuntokierrokselle lähtenyt yrittäjän eläkelain (YEL) uudistus on merkittävä askel kohti oikeudenmukaisempaa ja yrittäjäystävällisempää järjestelmää. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää uudistusta tervetulleena ja muistuttaa, että kyse on asiasta, jota perussuomalaiset ovat ajaneet määrätietoisesti. Strandman pitää tärkeänä myös sitä, että lausuntokierroksella kuullaan aidosti yrittäjäkenttää.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
