Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

ohjelmistot

Ihmisen kaltaiset robotit voivat jo lähitulevaisuudessa olla konkreettinen apu hoito- ja koulutusalojen työvoimapulaan. Silloin kun ihmistyövoima ei riitä ja kustannukset ylittävät yhteiskunnan voimavarat. Ympäristöön ja tunteisiin reagoivat humanoidirobotit ovat itse asiassa jo tuotannossa.

Ihmisen kaltaisia robotteja valmistetaan jo &#8211; tietenkin Kiinassa. Mekaanisia käsiä tarvitaan ihmiskäsien avuksi 1,4 miljardin asukkaan maassa samasta syystä kuin vanhenevasta väestöstä kärsivässä Euroopassa.
Palkattu ihmistyövoima ei riitä, sen koulutus on puutteellista ja käyttö kallista.
Toki ihmisen kaltaisia <a href="https://www.youtube.com/watch?v=PyrDh6RQdYY">robotteja</a> tutkitaan ja valmistetaan Kiinan ulkopuolellakin &#8211; julkisissa tuotantolaitoksissa sekä <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nQoKyyQGQck">sotilaiden</a> verhotuissa tiloissa.
Tunnistetaan tunteet
&#8211; Keskitymme enemmänkin siihen, miten tekoäly opetetaan tunnistamaan sekä ilmaisemaan tunteita,<a href="https://www.reuters.com/technology/chinas-ex-robots-develops-humanoids-with-enhanced-facial-movement-2024-06-11/"> kertoo</a> kiinalaisessa Dalianin rannikkokaupungissa sijaitsevan Ex-Robotsin toimitusjohtaja Li Boyang uutistoimisto Reutersille.
&#8211; Kehittämämme malli on monimodaalinen. Se havainnoi ympäristöään ja reagoi siihen sopivilla kasvojen ilmeillä.
Algoritmit perustuvat avoimeen lähdekoodiin
Ex-Robots hyödyntää paljon valmista ohjelmisto-osaamista ja sen algoritmit perustuvat avoimeen lähdekoodiin. Yhtiöllä on kuitenkin omat ohjelmisto- ja algoritmiosastonsa.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että humanoidirobotit ovat toimialansa monimutkaisimpia tuotteita.
Yksittäisen robotin valmistaminen vie tehtaalla toistaiseksi kahdesta viikosta kuukauteen ja tuotteen lähtöhinta on 200 000 euroa.
Avustaviin töihin
Ex-Robotsin vision mukaan humanoidirobottien ensimmäinen <a href="https://www.reuters.com/video/watch/idRW972811062024RP1/?chan=reuters-video">sovellusalue</a> ovat sote- sekä koulutussektori. Robotit voisivat ottaa vastuuta potilaiden neuvonnassa sekä avustamisessa, osin myös terveydentilan analysoinnissa sekä oireenmukaisessa diagnostiikassa.
&#8211; Lisäksi uskon, että tunteisiin perustuvalla vuorovaikutuksella on laajempia sovelluksia, erityisesti vuorovaikutuksessa lasten kanssa, Li Boyang sanoo.
Humanoidirobotit voisivat olla oiva apu myös kotona. Silloin kalliita laitospaikkoja tarvittaisiin vähemmän ja apua tarvitsevan elämänlaatukin saattaisi parantua tutuissa ja turvallisissa oloissa.

Mihin tarvitaan avustajien armeijaa ulkomailta, kun robotit tekevät hoivatyöt hymyillen, tauotta ja halvalla?

Tekoäly on taitava matkimaan mutta nyt se osaa yhä paremmin myös yhdistellä asioita ja luoda tekstin lisäksi uskomattomia kuvia. Ottamatta kantaa eettiseen tai moraaliseen puoleen tekoälyn kehitys menee eteenpäin vauhdilla, joka hämmentää asiantuntijoitakin.

Videotaiteilija ja pelisuunnittelija Jason M. Allen teki aikamoisen tempauksen Coloradossa voittamalla paikallisen taidekilpailun syvän taiteellisesti nimetyllä <a href="https://medium.com/enrique-dans/its-ai-but-is-it-art-fb7861e799af">teoksellaan</a> Théâtre D’opéra Spatial. 
Allen oli luonut taideteoksensa Midjourney-<a href="https://www.midjourney.com/home/">tekoälyohjelmistolla</a>, joka pystyy muuttamaan tekstipohjaisen kuvauksen näyttäviksi kuviksi.
Muut kisaan osallistuneet <a href="https://www.nytimes.com/2022/09/02/technology/ai-artificial-intelligence-artists.html">taiteilijat</a> repivät pelihousunsa ja raivosivat Allenille syyttäen tätä sääntöjen rikkomisesta, vaikka tämä oli selkeästi ilmoittanut hyödyntäneensä tekoälyä tuotoksessaan.
Taiteen taloudellinen arvo vaarassa
Allenin ilmoitettiin myös polkevan kaikkien kuvataitelijoiden arvostusta. Kyseessä saattoi olla verhottu parkaisu, jolla kuvataan taiteen taloudellisen arvon katoamista, kun kuka hyvänsä voi luoda korkeatasoista ja itseään miellyttävää taidetta tekoälyn avulla.
Huipputulos edellyttänee tosin visuaalisen näkemyksen lisäksi jonkintasoista ymmärrystä algoritmeista ja tietokannoista sekä kykyä yhdistää edelliset koneoppivan ohjelmiston ymmärtämään käsitteistöön.
Tekoälyn avustuksella pystyy jäljittelemän menneiden mestareiden tyylejä ja luomaan vaikkapa Picasson tai Magritten henkisiä kuvia. Erialaisten sivellintyylien jäljittely onnistuu, kuten myös fotorealistiset kuvat. Rajoituksiakin on: pornografisten tai väkivaltaisten kuvien luominen ei välttämättä onnistu, eikä tunnettujen, elossa olevien henkilöiden mallinnuksia löydy paleteista.
Tekoälyn nopea kehitys hämmästyttää
Mokia syntyy myös ja esimerkiksi käsien piirtäminen on ohjelmistoille jostain syystä tuskan takana. Sormia voi kuvaan ilmestyä liian paljon tai liian vähän. Nämä tosin ovat bugeja ja todennäköisesti katoavat kehityksen myötä.
&#8211; Edes tekoälybisneksen paatuneet veteraanit eivät ole pystyneet ennustamaan, kuinka nopeasti ala menee eteenpäin, <a href="https://www.politico.eu/article/artificial-intelligence-technology-art-regulation-copyright/">toteaa</a> toimialaa valvovan ja voittoa tavoittelemattoman Montreal AI Ethics-Instituten perustaja Abhishek Gupta Politico-julkaisussa.
Luddiitit tulevat taas
Pelko kiitolaukkaavan tekniikan aiheuttamasta työttömyydestä ja ammattien katoamisesta juontaa juurensa teollisen vallankumouksen alkuhämärään 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella. Tuolloin brittiläiset tekstiilityöntekijät polttivat hihansa höyrykoneiden pyörittämien kehruukoneiden vallatessa tehdassalit.
Työläiset taistelivat edistystä vastaan hajottamalla kehruukoneita, mellakoimalla ja tappelemalla levottomuuksia hillinneiden sotilaiden kanssa. Väkivaltaisesti uudistuksia vastustavia henkilöitä ruvettiin kutsumaan nimellä ”luddiitit”, taistelevan työväenliikkeen <a href="https://ludditelink.org.uk/perch/resources/ludditelinkpdf1.pdf">kärkihahmon</a> mukaan.
Nyt liikkeellä ovat siis luovan luokan luddiitit taistelemassa tekoälyn uusimpia sovelluksia vastaan. Nähtäväksi jää, miten käy tällä kertaa mutta aiemmin tekniikan kehitys on tiennyt parempia oloja ja eloa heille, jotka uskalsivat heittäytyä muutokseen mukaan.

Kauhu kuristaa kulttuuriväkeä – tekoäly tuuppaa taiteilijankin turhan pantiksi

Venäjän on mahdollisesti sallimassa länsimaisten ohjelmistotuotteiden kopioinnin. Myös mikropiirinen kopiointi sallitaan. Erityisen huolestuttavaa on se, että totalitaarisen valtion viranomaiset pääsevät kopioimaan ja nuuskimaan länsimaisten ohjelmisto- ja somejättien paikallisia tietokantoja.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut länsimaat päättämään massiivisista Venäjään kohdistuvista pakotteista. Sanktioita on tiettävästi tulossa vielä lisää. Venäjä on vastannut omilla vastapakotteillaan sekä muun muassa aikeillaan <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venaja-haluaa-kansallistaa-ulkomailta-vuokratut-lentokoneet-kiina-kieltaytyi-toimittamasta-maahan-varaosia/8375908">kansallistaa</a> maasta poistuvien yritysten toimintoja.
Aikeet takavarikoida yritysten omaisuutta ovat länsimaisittain katsottuna pöyristyttäviä ja takaavat sen, että yksikään länsiyritys ei investoi Venäjälle enää kuuna kullan valkeana.
Toisaalta Venäjän tarkoituksena on eristää itsensä eli kansalaiset muusta maailmasta, joten läntinen mielipide ja lainsäädäntö on valtiojohdolle yhdentekevä.
Tietokannat ja mikropiirit kopioidaan
Talouslehti <a href="https://writing.kemitchell.com/2022/03/05/Russia-to-Legalize-Software-Piracy.html">Kommersantin</a> mukaan Venäjä on nyt laillistamassa ohjelmistojen kopioinnin yhtenä keinona reagoida länsimaiden pakotteisiin. Venäjän lain mukaan patenttisuoja voidaan murtaa, jos ”valtion turvallisuus on uhattuna”.
Laki sallii myös tietokantojen ja mikropiirien kopioinnin. Erityisen mielenkiintoinen tilanne on silloin, jos totalitaarisen valtion tiedustelupalvelu nuuskii esteettä länsimaisten yritysten tietokantoja.
Vastasanktiot koskevat valtioita, jotka ovat Venäjän vihamielisten valtioiden listalla. Eli kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä esimerkiksi Yhdysvallat. <a href="https://arstechnica.com/tech-policy/2022/03/russia-mulls-legalizing-software-piracy-as-its-cut-off-from-western-tech/">Näin ollen</a> vaikkapa Microsoftin ja Applen ohjelmistotuotteita voi mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa hyödyntää Venäjällä täysin vapaasti.
&nbsp;

Venäjä sallimassa piratismin – kaikki on mahdollista valtion turvallisuuden nimissä

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>