Entinen Ålandsbankenin pankkiiri Stefan Törnqvist vaatii yhä markkaa takaisin. Hän esitti näkemyksiään Kauppalehdessä.
Ålandsbankenin varainhoitoyhtiön entinen johtaja tuli tunnetuksi rajuista arvioistaan eurokriisin rajuimpina aikoina. tammikuussa 2011 hän ennusti, että euro tulisi hajoamaan 80 prosentin todennäköisyydellä. ”Kahden vuoden päästä tiedämme, miten kävi”, hän sanoi Kauppalehdessä.
– Olin väärässä, kun ennustin, että euro hajoaa: en voinut kuvitella, että Euroopan päättäjät päättivät olla piittaamatta keskinäisistä sopimuksista, sanoo hän Kauppalehdessä.
20 prosentin devalvaatiotarve
Mutta euron ongelma ei poistu sillä, että siinä roikutaan. Hänen mielestään Suomi tarvitsisi nyt peräti 20 prosentin devalvaation, joko sisäisenä tai ulkoisena. Kummin päin, sen voimme hänen mukaansa itse valita.
– Itse olen sitä mieltä, että pitäisi lähteä ulkoiseen devalvaatioon. Otetaan markka takaisin, Törnqvist kehottaa.
Vaihtoehto on, ettei asioille tehdä mitään, jolloin talous kituuttaa vuosikausia eteenpäin samalla, kun teollisuutta ajetaan alas.
Jos mitään ei tehdä, saattavat markkinat Törnqvistin mukaan hermostua.
– Espanjassa se lähti kiinteistökuplasta. Meillä on tällä napapiirin lähellä Lontoon asuntojen hinnat, enkä ymmärrä sitä, Törnqvist toteaa.
Hän ei yhäkään hylkää ajatusta euron osittaisesta hajoamisesta.
– Edelleen uskon, että ennen kuin huomataankaan, joku euromaa on päättänyt tehdä ulkoisen devalvaation, Törnqvist sanoo Kauppalehdessä.
ps verkkotoimitus
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
