

Rajavartiolaitoksen osastopäällikkö Markku Hassinen (vas.), sisäministeri Mari Rantanen ja pääministeri Petteri Orpo tiedotustilaisuudessa pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa 22.11.2023.
Koko Suomen itäraja suljetaan – sisäministeri Mari Rantanen: ”Päätöksellä suojellaan Suomen kansallista turvallisuutta Venäjän hybridioperaatiolta”
Valtioneuvosto tiedottaa koko itärajan sulkemisesta.
Valtioneuvosto on päättänyt sulkea Raja-Joosepin rajanylityspaikan keskiviikon ja torstain välisenä yönä eli 30.11.2023 alkaen. Päätöksen myötä kaikki rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla ovat suljettuja 13.12. saakka. Kansainvälistä suojelua ei voi hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla. Asiasta päätettiin 28.11. ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa.
– Venäjä mahdollistaa tällä hetkellä ihmisten välineellistämisen ja ohjaa heitä Suomen rajalle karuihin talvisiin olosuhteisiin. Suomi toimii päättäväisesti ilmiön lopettamiseksi, kommentoi pääministeri Petteri Orpo valtioneuvoston tiedotteessa.
-Koko itärajan sulkeminen on tässä tilanteessa välttämätöntä. Päätöksellä suojellaan Suomen kansallista turvallisuutta Venäjän hybridioperaatiolta, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Maahantulo Suomen itärajalla on jatkunut aiemmista rajoituksista huolimatta. Hallituksen ja viranomaisten arvion mukaan välineellistetty maahantulo ja uhka sen laajenemisesta aiheuttavat vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.
Suomeen on elokuun alusta lähtien saapunut lähes tuhat kolmannen maan kansalaista ilman viisumia itärajan rajanylityspaikkojen kautta. Suurin osa henkilöistä on hakenut turvapaikkaa Suomesta.
Nyt käsillä olevassa tilanteessa valtioneuvosto katsoo, että kyseessä ovat perustuslakivaliokunnan lausunnossa mainitut erittäin poikkeukselliset olosuhteet, joissa itärajan lyhytaikainen täyssulku on välttämätöntä ja oikeasuhtaista ilmiön pysäyttämiseksi ja ilmiöstä kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle aiheutuvien vakavien seurausten rajoittamiseksi.
Kansainvälistä suojelua ei voi enää hakea itärajalla
Kansainvälistä suojelua ei voi 30.11.2023 alkaen enää hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilta. Suomen ulkorajoilla kansainvälistä suojelua on mahdollista hakea vain avoinna olevilla lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoilla.
Myös Suomen kansalaisen on käytettävä avoinna olevia lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikkoja.
Päätös perustuu rajavartiolakiin
Rajavartiolain 16 pykälän mukaan valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Lisäksi valtioneuvosto voi keskittää kansainvälisen suojelun hakemisen yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan.
Hallitus ja viranomaiset seuraavat itärajan tilanteen kehittymistä tarkasti. Suomi pitää huolta omasta rajaturvallisuudestaan, yleisestä järjestyksestä ja kansallisesta turvallisuudesta.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansanedustaja Lehtinen haluaa lisää kiristyksiä turvapaikkaprosessiin: ”Tilanne Venäjän hybridivaikuttamisen osalta ei tule muuttumaan parissa viikossa mihinkään”

Kansalaiset huolissaan rajaturvallisuudesta – Immonen: Suomen tulee olla valmiina arvaamattomaan peliin

Koko Suomen itäraja suljetaan uudelleen – uhka kansalliselle turvallisuudelle
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














