

Lehtuikuva Martti Kainulainen
Kokoomuksen Sasi teki europoliittisen silmänkääntötempun
Kokoomuksen ryhmäpuhuja Kimmo Sasi esitti eduskunnan EU-selontekokeskustelussa keskiviikkona varsinaisen silmänkääntötempun hallituksen eurooppapolitiikasta. Sasi asettui eurokriittisten vahvassa paineessa melko lähelle jopa perussuomalaisten linjauksia – häivyttäen samalla tapahtuneet munaukset tapahtumattomiksi.
Sasi mainitsi puheessaan, etteivät kaikki jäsenmaat noudattaneet yhteisesti sovittuja sääntöjä. Euroa pitää kehittää.
– On poistettava kannustimet rikkoa sääntöjä. No bail out -periaate (=ei tukipaketteja) on säilytettävä eli jokainen hoitaa taloudelliset vastuunsa itse. Suomen ja Saksan linja vastuullsiesta kansallisesta talouspolitiikasta on oikea. Emme halua EU:sta tulonsiirtounionia, Sasi linjasi.
Näin hän jätti mainitsematta, että EU oli rikkonut oman “ei tukipaketteja”-sääntönsä heti ensimmäisen tukipaketin yhteydessä, mitä on jatkettu useaan kertaan.
Perussuomalaiset muistutti Islannista
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitäjä Juho Eerola kummasteli, miksi euroeliitti hehkuttaa Irlantia. Hän nosti paremmaksi esimerkiksi Islannin: sen talous menestyy kaikilla mittareilla Irlantia paremmin – talous kasvaa, valtion velka on hallinnassa ja vienti vetää. Irlannin työttömyys on korkea, valtionvelka räjähtänyt käsiin ja nuoret muuttavat ulkomaille.
– Islanti noudatti perussuomalaisten kannattamaa no bailout -linjaa. Se ei pelastanut pankkiireitaan, minkä Irlanti EU:n pakottamana teki. Irlanti päätti EU:n painostamana pelastaa pankkiirit, kun taas Islanti päätti pelastaa oman kansansa, Eerola valisti.
Timo Soini (ps.) muistutti vastauspuheenvuorossaan pääministeriä reiluudesta ja rehellisyydestä.
– Miten teidän oma hallituksenne toimi siinä vaiheessa, kun tehtiin luottojohdannaissopimus kreikkalaisten pankkien kanssa? Julistettiin salaiseksi koko sopimus, ja täällä edustajat eivät tienneet edes, mikä sopimuksen sisältö oli. Oliko se reilua, että oikeuden kautta saatiin tietää, mihinkä Suomen hallitus ja kreikkalaiset pankit olivat sitoutuneet?
Soini hämmästeli myös, miksi pankkien tulevat stressitestit tehdään ensi syksynä, mahdollisesti vaalien jälkeen?
– Eikö olisi reilumpaa, että ne tehtäisiin nyt? Se varmaan johtuu siitä, että Dexia, Allied Irish Bank, ne kaikki pääsivät stressitesteistä läpi, ja sen jälkeen olivat lähes konkurssissa, Soini kurmotti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.