Koskela: Tekeekö hallitus vaalikampanjaa maataloustuottajien kustannuksella?

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona kuluvan vuoden neljättä lisätalousarviota. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela esitteli puheessaan perussuomalaisten valiokunnassa jättämää vastalausetta.

Perussuomalaiset esittää vastalauseessaan, että hallitus kasvattaa poliisin toimintamenoja katuturvallisuuden parantamiseksi.

– Harva se päivä saamme lukea mediasta katujengien harjoittamasta raa’asta väkivallasta. Perussuomalaiset on jo vuosikausia varoittanut tästä huonosta maahanmuuttopolitiikasta johtuvasta kehityksestä. Valitettavasti varoittaessamme Ruotsin tiestä olemme saaneet muilta puolueilta näihin päiviin asti vastauksiksi lähinnä naureskelua, Jari Koskela totesi puheenvuorossaan.

Koskela muistutti, että poliisin toimintamenojen kasvattamisen lisäksi ongelmien juurisyihin puuttumiseksi tarvitaan muutosta myös harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan ja koulutuspolitiikkaan.

Alemmasta tieverkosta pidettävä huolta

Vastalauseen toisessa ja kolmannessa lausumaehdotuksessa perussuomalaiset kantaa huolta Suomen väylien korjausvelan kasvusta ja riittävistä määrärahoista Liikenne 12 -suunnitelman tavoitetason saavuttamiseksi.

– Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa väyläverkon riittävä kunto on aivan oleellinen asia. Kyse on liikenneturvallisuudesta. Vaikka meillä väestöstä suurin osa asuu kaupungeissa, niin esimerkiksi vientiteollisuus ja omavaraisuutemme nojaavat maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvarojen, kuten puun ja turvealueiden, varaan. Tämän vuoksi myös alemmasta tieverkosta on pidettävä huolta, Koskela muistutti.

Vihreän siirtymän hankkeet polttavat rahaa

Vastalauseen neljännessä lausumassa perussuomalaiset esittää, että hallitus käynnistää selvityksen maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhdistämisestä Ruotsin tapaan.

– Ympäristöministeriön menot ovat kasvaneet huikeasti tämän vaalikauden aikana. Vuonna 2019 ministeriön talousarvion loppusumma oli vajaat 200 miljoonaa euroa; vuonna 2023 loppusumma täydentävän talousarvioesityksen jälkeen on noin 360 miljoonaa euroa. Menojen kasvua selittävät erilaiset vihreän siirtymän hankkeet, Koskela sanoi puheenvuorossaan.

Miksi maatalouden tukipaketin kanssa hidastellaan?

Koskela piti ikävänä, että hallitus ei ole kyennyt tuomaan maataloudelle tukipakettia neljännessä lisätalousarviossa eikä edes vuoden 2023 talousarvion täydentävässä osiossa. Tukipaketti maataloudelle on tulossa näillä näkymin sopivasti eduskuntavaalien alla vuoden 2023 alussa.

Koskelan mukaan menettely haiskahtaa suuresti vaalitempulta. Maatilojen kriisi ei ole tullut yllätyksenä, ja tuottajat tarvitsevat tukea kustannusten noususta johtuen viimeistään juuri nyt.

– Me perussuomalaiset teimme vuoden alussa lukuisia ehdotuksia maatalouselinkeinon parantamiseksi, mutta kaikki esityksemme kaatuivat hallituksen äänin. Maatalouden kriisi uhkaa huoltovarmuuttamme ja ruokaomavaraisuuttamme. Joka päivä lopettaa kolme maataloustuottajaa. Se tapahtuu nimenomaan heikon kannattavuuden vuoksi, ja tämä johtaa siihen, että tiloille on vaikea saada myöskin jatkajia, Koskela totesi huolestuneena.