Kreikan hallituksen ja maan velkojien näkemykset eivät kohdanneet vielä perjantain neuvotteluissa. Viikonlopun yli kestävien neuvottelujen tarkoitus olisi löytää jotakuinkin yhteinen sävel maanantain euromaiden valtiovarainministereiden (Euroryhmä) kokouksen.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem pysyy pessimistinä. Hänen mukaansa kreikkalaisten äänestäjien odotukset Kreikan hallituksen liikkumavarasta on ”mailin korkeudessa”.
Talouslehti Financial Times arvelee samoin. Lehden mukaan kreikkalaisten mahdollisuudet saada toiveensa läpi on hyvin vähäinen. Muiden euromaiden odotukset vanhan talousohjelman pidentämisestä kesään asti on sekin yhä epätodennäköisempää.
Europäättäjät ovat huolissaan siitä, ettei maanantain kokouksessa saavuteta yhteisymmärrystä. Joissain euromaissa Kreikan uusi ohjelma tulisi hyväksyttää parlamentissa. Tähän ei pattitilanteessa jäisi aikaa, sillä Kreikan aiempi pidennetty ohjelma päättyy helmikuun lopussa.
EKP kokoontuu miettimään Kreikan rahoitustilannetta ensi keskiviikkona. Mikäli maanantain kokus ei tuota tuloksia, voi EKP:ssa kasvaa paine evätä kreikkalaispankeilta hätärahoitus. Tämä olisi vakava liike, ja se voisi heittää Kreikan ulos euroalueesta. EKP tuskin haluaa itse olla heittelemässä jäsenmaita ulos.
Kreikan hallituksen on kuitenkin hyvin vaikea taipua muiden euromaiden tavotteisiin. Kreikassa on lukuisassa kaupungissa järjestetty hallitusta tukevia mielenosoituksia.
Uusimmat mielipidetiedustelut kertovat, että hallitusta johtavan Syrizan kannatus on rakettimaisessa nousussa. Syrizan kannatus on noussut tammikuun lopun vaaleista noin 9 prosenttiyksikköä. Vastaavasti aiemman hallituksen pääpuolueen Uuden demokratian kannatus on sukeltanut lähes yhtä paljon.
Neljä viidestä kreikkalaisesta on tyytyväinen hallituksensa linjauksiin. Uuden valtiovarainministerin Gianis Varoufakisin otteista pitää musertavat 85 prosenttia kansasta.
Syrizaa äänestäisi nyt 45,4 prosenttia väestä. Ero toisena olevaan Uuteen demokratiaan on mykistävät 27 prosenttiyksikköä.
Kreikkalaisten lisäksi tukea on tullut myös Yhdysvalloista. Maa haluaa Kreikan velkojien taipuvan sovintoratkaisuun.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
